Institutionaalisen luottamuksen ja yleisen luottamuksen yhteys ympäristöasenteisiin suomalaisessa aineistossa
Erke, Nella; Tuomiluoma, Ella (2024-09-25)
Institutionaalisen luottamuksen ja yleisen luottamuksen yhteys ympäristöasenteisiin suomalaisessa aineistossa
Erke, Nella
Tuomiluoma, Ella
(25.09.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024101077089
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024101077089
Tiivistelmä
Ilmastonmuutos ja siitä aiheutuva ympäristökriisi ovat suurimpia yhteiskuntaamme maailmanlaajuisesti uhkaavia kriisejä. Ympäristökriisin pysäyttämisessä luottamuksella toisiin ihmisiin ja instituutioihin voidaan ajatella olevan merkittävä rooli, sillä kollektiivinen toiminta ympäristökriisin pysäyttämiseksi vaatii kansalaisten luottamusta siihen, että myös päättävät tahot ja muut ihmiset toimivat yhteisen tavoitteen eteen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten institutionaalinen luottamus ja yleinen luottamus ovat yhteydessä ympäristöasenteisiin suomalaisessa aineistossa. Institutionaalista luottamusta tarkastelimme sekä arvioina luottamuksesta kymmeneen eri instituutioon että näistä kymmenestä luotuna yhdistelmämuuttujana.
Tutkimusaineisto kerättiin osana Climate Nudge -tutkimusprojektia. Osallistujat olivat yli 18-vuotiaita suomalaisia, jotka vastasivat laajaan kyselyyn ympäristöasenteista ja -käyttäytymisestä. Tutkittavia oli lopullisessa otoksessa 3647. Ympäristöasenteita mitattiin lyhennetyllä versiolla Environmental Attitudes Inventory (EAI) -kyselystä, ja institutionaalista luottamusta mitattiin kysymällä vastaajan arviota luottamuksesta kymmeneen eri instituutioon, jotka olivat poliisi, yliopistot ja korkeakoulut, oikeuslaitos ja tuomioistuimet, tiede ja tutkimus, tutkijat ja tiedeyhteisö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), eduskunta, suuryritykset, Euroopan unioni (EU), poliittiset puolueet, tiedotusvälineet ja media. Yleistä luottamusta mitattiin yhdellä kysymyksellä. Malli vakioitiin portaittain niin, että ensimmäinen malli oli vakioimaton ja viimeisessä oli vakioitu sosiodemografiset muuttujat sekä ilmastodenialismin taso, tieto ilmastonmuutoksesta ja poliittinen kanta.
Lopullisessa mallissa institutionaalinen luottamus oli yhteydessä hieman negatiivisempiin ympäristöasenteisiin, eikä yleisellä luottamuksella havaittu minkäänlaista yhteyttä ympäristöasenteisiin missään mallissa. Vähemmillä muuttujilla vakioiduissa malleissa institutionaalisella luottamuksella oli pieni tai keskisuuri positiivinen yhteys ympäristöasenteisiin. Arviot luottamuksesta eri instituutioihin olivat eri tavoin yhteydessä ympäristöasenteisiin. Positiivisessa yhteydessä ympäristöasenteisiin olivat luottamus yliopistoihin ja korkeakouluihin, tieteeseen ja tutkimukseen, tutkijoihin ja tiedeyhteisöön, eduskuntaan, EU:hun sekä tiedotusvälineisiin ja mediaan. Negatiivisessa yhteydessä ympäristöasenteisiin olivat luottamus kansainvälisiin suuryrityksiin, poliittisiin puolueisiin ja poliisiin. Tilastollisesti merkitsevää yhteyttä ympäristöasenteisiin ei havaittu luottamuksella oikeuslaitokseen ja THL:ään. Luottamus eri instituutioihin on siis perusteltua eritellä toisistaan jatkotutkimuksissa, jotta voimme paremmin ymmärtää eri instituutioihin luottamuksen vaikutusta ympäristöasenteisiin
Tutkimusaineisto kerättiin osana Climate Nudge -tutkimusprojektia. Osallistujat olivat yli 18-vuotiaita suomalaisia, jotka vastasivat laajaan kyselyyn ympäristöasenteista ja -käyttäytymisestä. Tutkittavia oli lopullisessa otoksessa 3647. Ympäristöasenteita mitattiin lyhennetyllä versiolla Environmental Attitudes Inventory (EAI) -kyselystä, ja institutionaalista luottamusta mitattiin kysymällä vastaajan arviota luottamuksesta kymmeneen eri instituutioon, jotka olivat poliisi, yliopistot ja korkeakoulut, oikeuslaitos ja tuomioistuimet, tiede ja tutkimus, tutkijat ja tiedeyhteisö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), eduskunta, suuryritykset, Euroopan unioni (EU), poliittiset puolueet, tiedotusvälineet ja media. Yleistä luottamusta mitattiin yhdellä kysymyksellä. Malli vakioitiin portaittain niin, että ensimmäinen malli oli vakioimaton ja viimeisessä oli vakioitu sosiodemografiset muuttujat sekä ilmastodenialismin taso, tieto ilmastonmuutoksesta ja poliittinen kanta.
Lopullisessa mallissa institutionaalinen luottamus oli yhteydessä hieman negatiivisempiin ympäristöasenteisiin, eikä yleisellä luottamuksella havaittu minkäänlaista yhteyttä ympäristöasenteisiin missään mallissa. Vähemmillä muuttujilla vakioiduissa malleissa institutionaalisella luottamuksella oli pieni tai keskisuuri positiivinen yhteys ympäristöasenteisiin. Arviot luottamuksesta eri instituutioihin olivat eri tavoin yhteydessä ympäristöasenteisiin. Positiivisessa yhteydessä ympäristöasenteisiin olivat luottamus yliopistoihin ja korkeakouluihin, tieteeseen ja tutkimukseen, tutkijoihin ja tiedeyhteisöön, eduskuntaan, EU:hun sekä tiedotusvälineisiin ja mediaan. Negatiivisessa yhteydessä ympäristöasenteisiin olivat luottamus kansainvälisiin suuryrityksiin, poliittisiin puolueisiin ja poliisiin. Tilastollisesti merkitsevää yhteyttä ympäristöasenteisiin ei havaittu luottamuksella oikeuslaitokseen ja THL:ään. Luottamus eri instituutioihin on siis perusteltua eritellä toisistaan jatkotutkimuksissa, jotta voimme paremmin ymmärtää eri instituutioihin luottamuksen vaikutusta ympäristöasenteisiin