The Role of Mother-infant Interaction and Maternal Psychological Distress on Child’s Early Social-emotional Development. The FinnBrain Birth Cohort Study

Abstract

Children’s optimal social-emotional functioning is crucial for their adaptive behavior in different situations. Studies show that mother–infant interaction as well as maternal psychological distress pre- and postnatally associate with children’s negative emotional reactivity and with their social-emotional problems and competencies. Little is known about how these factors are associated with the aforementioned child outcomes when assessed simultaneously. We also lack knowledge about the possible moderating role of mother–infant interaction on the associations between maternal psychological distress and children’s negative emotional reactivity and social-emotional development.

The aim of this thesis was to investigate if 1) different types or timing of maternal pre- and postnatal psychological distress associate with different EA dimensions at 8 months of child’s age, 2) mother–infant interaction at 8 months associates with children’s negative emotional reactivity at 12, 24 and 30 months, and 3) mother– infant interaction at 8 months associates with children’s social-emotional problems and social-emotional competencies at 24 and 48 months. In addition, the aim was to study the possible moderating effects of mother–infant interaction on the associations between maternal psychological distress and children’s negative emotional reactivity and social-emotional development.

We found that maternal pre- and postnatal psychological distress was associated with mother–infant interaction. Furthermore, mother–infant interaction was associated with children’s negative emotional reactivity at 24 months and socialemotional problems and social-emotional competencies at 24 months. Finally, maternal postnatal, but not prenatal, psychological distress was associated with children’s negative emotional reactivity and social-emotional development.

Interventions to reduce problems in mother-infant interaction and maternal psychological distress are needed.

-- Lapsen optimaalinen sosioemotionaalinen kehitys on oleellista hänen toimintakykynsä kannalta. Äidin ja lapsen välisen vuorovaikutuksen sekä äidin raskaudenaikaisten ja synnytyksenjälkeisten mielialaoireiden tiedetään olevan yhteydessä lapsen kehitykseen. Vähemmän tiedetään siitä, miten ne ovat samanaikaisesti tarkasteltuina yhteydessä lapsen negatiiviseen tunnereagoivuuteen ja sosioemotionaaliseen kehitykseen. Lisää tietoa tarvitaan myön äidin ja lapsen välisen vuorovaikutuksen laadun muokkaavista vaikutuksista äidin mielialaoireiden ja lapsen kehityksen välisiin yhteyksiin.

Tutkimuksen tarkoitus oli tutkia yhteyksiä 1) äidin raskaudenaikaisen ja synnytyksen jälkeisen psyykkisen oireilun ja äidin ja lapsen välisen vuorovaikutuksen välillä lapsen ollessa 8 kk:n ikäinen 2) äidin ja lapsen välisen vuorovaikutuksen ja lapsen negatiivisen tunnereagoivuuden välillä lapsen ollessa 12, 24 ja 30 kk:n ikäinen ja 3) äidin ja lapsen välisen vuorovaikutuksen ja lapsen sosioemotionaalisten ongelmien ja sosiaalisen kompetenssin välillä lapsen ollessa 24 ja 48 kk:n ikäinen. Lisäksi tarkoitus oli tutkia äidin ja lapsen välisen vuorovaikutuksen mahdollisia muokkaavia vaikutuksia äidin psyykkisen oireilun ja lapsen kehityksen välisiin suhteisiin.

Tutkimuksessa havaittiin, että äidin raskaudenaikainen ja synnytyksenjälkeinen psyykkinen oireilu oli yhteydessä äidin ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen. Lisäksi havaittiin, että äidin ja lapsen välinen vuorovaikutus oli yhteydessä lapsen negatiiviseen tunnereagoivuuteen ja lapsen sosioemotionaaliseen kehitykseen 24 kuukauden iässä. Havaitsimme myös, että äidin synnytyksenjälkeinen, mutta ei raskaudenaikainen mielialaoireilu oli yhteydessä lapsen negatiiviseen tunnereagoivuuteen ja sosioemotionaalisiin ongelmiin ja kompetenssiin 24 kk:n iässä.

Tarvitaan interventioita, jotka pyrkivät parantamaan äidin ja lapsen välistä vuorovaikutusta ja vähentämään äidin mielialaoireita.