Lain kuollut kirjain? : Seta ry:n vaikuttamistyö kehotuskiellon kumoamiseksi vuosina 1990–1998
Holopainen, Selmi (2024-09-17)
Lain kuollut kirjain? : Seta ry:n vaikuttamistyö kehotuskiellon kumoamiseksi vuosina 1990–1998
(17.09.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024101680590
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024101680590
Tiivistelmä
Vuosina 1971–1999 Suomen rikoslainsäädännössä oli voimassa kehotuskielloksi kutsuttu pykälä, jonka mukaan homoseksuaalisuuteen, tarkemmin samaa sukupuolta olevien haureuteen, kehottamisesta voitiin tuomita sakkoihin tai enintään kuuden kuukauden vankeuteen. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan Seta ry:n vaikuttamistyötä kehotuskiellon purkamiseksi vuosina 1990–1998. Työn ensimmäisessä osassa tarkastellaan, millaista vaikuttamistyötä Seta teki ja ketkä olivat vaikuttamisen kohteena. Toisessa osassa tutkitaan puolestaan sitä, millaista argumentaatiota Seta käytti ja miten se pyrki vaikuttamaan suomalaiseen mielipideilmastoon. Kolmannessa osassa tarkastellaan, miten Seta kehittyi järjestöllisesti 1990-luvulla ja millaista vastakaikua se sai työlleen. Tämän lisäksi työssä tutkitaan, millaista vaikutusvaltaa Seta käytti kehotuskiellon purkamisessa.
Vaikka kehotuskiellon vaikutus oli oikeudellisessa mielessä vähäinen, sen tosiasiallinen symbolinen ja poliittinen merkitys oli huomattava. Tutkielman tarkoitus onkin tehdä kehotuskiellon aikaista yhteiskunnallista tilaa sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien eteen tehtyä vaikuttamistyötä näkyvämmäksi ja ymmärrettävämmäksi osaksi suomalaista historiantutkimusta. Aiheen tutkiminen on tärkeää tutkimuksen vähyyden vuoksi sekä siksi, ettei vähemmistöjen oikeudellisen aseman tai mielipideilmaston paranemista voi selittää pelkästään yhteiskunnan liberalisoitumisella.
Opinnäytteen keskeisin menetelmä on laadullinen historiantutkimus, jonka tukena hyödynnetään queer-tutkimuksellista otetta. Queer-tutkimuksella täydennetään historiantutkimuksen perusmenetelmiä, mikä mahdollistaa kokonaisvaltaisemman tarkastelun erilaisten rakenteiden ja normien vaikutuksesta kaikkiin yhteiskunnan jäseniin.
Työn alkuperäisaineisto koostuu ensisijaisesti Setan sisäisistä materiaaleista, yhdistyksen kannanotoista ja vastineista sekä SETA-lehdistä vuosilta 1990–1998. Aineistosta nousee kaksi Setan vaikuttamistyön pääkategoriaa: suoraan päättäjiin kohdistettu lobbaus ja yleinen mielipidevaikuttaminen. Tämän perusteella aineisto on jaoteltu kuuteen tyyppiin, joiden avulla Setan vaikuttamisen keinoja tai argumentaatiota voi ryhmitellä. Nämä tyypit ovat lainuudistustyöhön osallistuminen, sidosryhmiin vaikuttaminen, kansalaisaktivismi sekä argumentaatiossa toistuvat kansainvälisyys, koettu syrjintä ja hyvinvointivaltioon tukeutuminen. Nämä yhdessä luovat Setan vaikuttamistyön kokonaisuuden.
Tutkielman keskeinen havainto on, että vaikka kehotuskiellon kumoaminen oli monen tekijän summa, Seta onnistui nostamaan kehotuskieltoa julkiseen keskusteluun sekä eduskunnan käsittelyyn, mikä asetti paineita lain kumoamiseksi. Vaikuttamistyöhön kuului niin mielenosoituksia, lausuntoja ja kuulemisia, mielipidekirjoituksia kuin tapaamisia ministerien kanssa. Työ kantoi lopulta hedelmää. Tätä tuki Setan järjestöllinen kehittyminen 1990-luvulla valtakunnalliseksi liitoksi. Samalla kehitys pakotti Setan pohtimaan, halusiko se olla ammattimainen lobbausorganisaatio vai protestiliike. Onnistunut vaikuttamistyö ja vilkas sisäinen keskustelu osoittivat, että molemmille oli sijaa ja kysyntää Setassa.
Vaikka kehotuskiellon vaikutus oli oikeudellisessa mielessä vähäinen, sen tosiasiallinen symbolinen ja poliittinen merkitys oli huomattava. Tutkielman tarkoitus onkin tehdä kehotuskiellon aikaista yhteiskunnallista tilaa sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien eteen tehtyä vaikuttamistyötä näkyvämmäksi ja ymmärrettävämmäksi osaksi suomalaista historiantutkimusta. Aiheen tutkiminen on tärkeää tutkimuksen vähyyden vuoksi sekä siksi, ettei vähemmistöjen oikeudellisen aseman tai mielipideilmaston paranemista voi selittää pelkästään yhteiskunnan liberalisoitumisella.
Opinnäytteen keskeisin menetelmä on laadullinen historiantutkimus, jonka tukena hyödynnetään queer-tutkimuksellista otetta. Queer-tutkimuksella täydennetään historiantutkimuksen perusmenetelmiä, mikä mahdollistaa kokonaisvaltaisemman tarkastelun erilaisten rakenteiden ja normien vaikutuksesta kaikkiin yhteiskunnan jäseniin.
Työn alkuperäisaineisto koostuu ensisijaisesti Setan sisäisistä materiaaleista, yhdistyksen kannanotoista ja vastineista sekä SETA-lehdistä vuosilta 1990–1998. Aineistosta nousee kaksi Setan vaikuttamistyön pääkategoriaa: suoraan päättäjiin kohdistettu lobbaus ja yleinen mielipidevaikuttaminen. Tämän perusteella aineisto on jaoteltu kuuteen tyyppiin, joiden avulla Setan vaikuttamisen keinoja tai argumentaatiota voi ryhmitellä. Nämä tyypit ovat lainuudistustyöhön osallistuminen, sidosryhmiin vaikuttaminen, kansalaisaktivismi sekä argumentaatiossa toistuvat kansainvälisyys, koettu syrjintä ja hyvinvointivaltioon tukeutuminen. Nämä yhdessä luovat Setan vaikuttamistyön kokonaisuuden.
Tutkielman keskeinen havainto on, että vaikka kehotuskiellon kumoaminen oli monen tekijän summa, Seta onnistui nostamaan kehotuskieltoa julkiseen keskusteluun sekä eduskunnan käsittelyyn, mikä asetti paineita lain kumoamiseksi. Vaikuttamistyöhön kuului niin mielenosoituksia, lausuntoja ja kuulemisia, mielipidekirjoituksia kuin tapaamisia ministerien kanssa. Työ kantoi lopulta hedelmää. Tätä tuki Setan järjestöllinen kehittyminen 1990-luvulla valtakunnalliseksi liitoksi. Samalla kehitys pakotti Setan pohtimaan, halusiko se olla ammattimainen lobbausorganisaatio vai protestiliike. Onnistunut vaikuttamistyö ja vilkas sisäinen keskustelu osoittivat, että molemmille oli sijaa ja kysyntää Setassa.