Sleep difficulties in working age population

Abstract

Sleep difficulties are common in the adult population, but very few studies have evaluated their persistence and have focused mainly on insomnia. Sleep disorders are health conditions diagnosed by the physician, whereas sleep difficulties are more a case of symptoms experienced by the patient. Especially the research data on the sleep difficulties of the working-age population are incomplete. Although it is known that lifestyle can affect sleep, some of the related information is contradictory. Limited information exists on how lifestyle impacts the persistence or course of sleep difficulties. However, a healthy lifestyle and positive changes are key to preventing sleep difficulties and related diseases. Sleep difficulties can be evaluated in several different ways but the most often used tools are easy, free of charge questionnaires.

The first goal of this study was to assess the persistence of sleep difficulties in working-age adults and the impact of lifestyle on them. The second goal was to identify how lifestyle changes affect the development of sleep difficulties. The third goal was to evaluate the reliability and validity of the Jenkins Sleep Scale in the studied sample. The research data consisted of the material of a prospective ongoing Finnish Public Sector survey based study. The number of participants in the study varied from 38,400 to 81,136. The percentage of women were between 80% to 83% and the average age of the participants were 44.7 to 52.1 years.

The follow-up study in question is still ongoing and the material for this dissertation consisted of 16 years of follow-up data. The Jenkins Sleep Scale served as a screening questionnaire for sleep difficulties, and its psychometric properties were investigated as part of the study in order to ensure the reliability of the scale.

The study shows that 60%-90% of sleep difficulties in working-age adults are persistent, with severe cases being particularly long-lasting. Lifestyle factors can affect the onset and alleviation of sleep difficulties, but established issues are hard to reverse. In addition, the Jenkins Sleep Scale is a questionnaire with robust psychometric properties, showcasing reliability in studies conducted with the working-age population. In the future focus should be on preventing the development of sleep difficulties, because recovery from them varies, and may even be unlikely.

<b>Unihäiriöiden esiintyvyys työikäisessä väestössä</b>

Univaikeudet ovat yleisiä aikuisväestössä, mutta vain harvoissa tutkimuksissa on arvioitu univaikeuksien pysyvyyttä ja tutkimukset ovat käsitelleet pääasiassa unettomuutta. Määritelmänä unihäiriöt ovat lääkärin diagnosoimia terveystiloja, kun taas univaikeudet ovat enemmänkin potilaan kokemia oireita. Etenkin työikäisen väestön osalta univaikeuksia koskettava tutkimustieto on puutteellista. Tiedetään, että elämäntavoilla on jonkin verran vaikutusta unihäiriöihin ja univaikeuksiin, mutta osa tiedoista on ristiriitaista. Etenkin elämäntapojen vaikutuksista univaikeuksien pysyvyyteen ja kulkuun on vain vähän aiempaa tietoa. Aiemmasta tiedetään, että terveelliset elämäntavat ja positiiviset elämäntapamuutokset ovat tärkeitä keinoja ehkäistä univaikeuksia ja niihin liittyviä sairauksia. Univaikeuksia voidaan arvioida monella eri tavalla, mutta useimmin käytettyjä ovat erilaiset kyselylomakkeet, jotka ovat helppokäyttöisiä, nopeita täyttää ja edullisia.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää työikäisen väestön univaikeuksien pysyvyyttä sekä elintapojen vaikutuksia univaikeuksien jatkumiseen. Toisena tavoitteena oli selvittää elämäntapamuutoksien vaikutuksia univaikeuksien kehittymiseen. Kolmantena tavoitteena oli arvioida Jenkinsin unikyselyn luotettavuutta ja validiteettia tutkitussa aineistossa. Tutkimusaineisto koostui prospektiivisen käynnissä olevan suomalaisen julkisen sektorin kyselytutkimuksen aineistosta.

Kyseinen seurantatutkimus on vielä kesken ja tämän väitöskirjan materiaali koostui yhteensä 16 vuoden seurantatiedoista. Jenkinsin unikysely toimi univaikeuksien seulontakyselynä, jonka psykometrisiä ominaisuuksia tutkittiin osana tutkimusta kyselyn luotettavuuden varmistamiseksi.

Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että 60–90 % työikäisen väestön univaikeuksista on pysyviä ja niillä on pitkäaikaisvaikutuksia. Elintavat voivat vaikuttaa univaikeuksien ilmaantumiseen ja myös lievittymiseen, mikäli univaikeus on jo kehittynyt ovat vaikutusmahdollisuudet kuitenkin vähäiset. Lisäksi voidaan todeta, että Jenkinsin unikysely on psykometrisiltä ominaisuuksiltaan luotettava. Tulevaisuudessa tärkeintä olisi estää unettomuuden kehittyminen, koska siitä toipuminen on vaihtelevaa ja voi olla jopa epätodennäköistä.