Euroopan keskuspankin rahapolitiikan uskottavuus : Epätavanomaisen rahapolitiikan vaikutus keskuspankin uskottavuuteen vuoden 2007 jälkeen
Hämäläinen, Matias (2024-09-12)
Euroopan keskuspankin rahapolitiikan uskottavuus : Epätavanomaisen rahapolitiikan vaikutus keskuspankin uskottavuuteen vuoden 2007 jälkeen
Hämäläinen, Matias
(12.09.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024102185860
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024102185860
Tiivistelmä
Vuonna 2007 alkaneen finanssikriisin jälkeen Euroopan keskuspankin harjoittama rahapolitiikka menetti tehonsa. Keskuspankki alkoi turvautumaan asteittain uusiin niin sanottuihin epätavanomaisiin rahapoliittisiin operaatoihin. Ensin epätavanomaisella rahapolitiikalla tavoiteltiin pankkien välisten rahamarkkinoiden akuutin kriisin ratkaisua. Myöhemmin epätavanomaista rahapolitiikkaa siirryttiin käyttämään inflaatiotavoitteen toteuttamisen välineenä. Epätavanomaisella rahapolitiikalla tarkoitetaan tässä tutkielmassa muun muassa määrällistä elvytystä, ennakoivaa viestintää ja tiettyjä toimeenpanokehikon muutoksia. Merkittävillä rahapolitiikan muutoksilla voisi arvella olevan vaikutus myös keskuspankin uskottavuuteen.
Keskuspankin uskottavuudella tarkoitetaan keskuspankin kykyä toimeenpanna rahapolitiikkaa ja vaikuttaa rahamarkkinoihin. Uskottavuutta voidaan mitata esimerkiksi toteutuneen inflaation tai inflaatio-odotuksien avulla. Mikäli rahamarkkinat toimivat vakaasti ja inflaatio on keskuspankin tavoitteessa, voidaan ajatella keskuspankin rahapolitiikan olevan uskottavaa.
Tämän tutkielman ensimmäinen tarkoitus on selvittää, miten Euroopan keskuspankin harjoittama rahapolitiikka tarkalleen ottaen muuttui vuoden 2007 kriisin jälkeen. Toinen tarkoitus on esitellä keskuspankin uskottavuutta käsitteleviä tutkimuksia ja muodostaa niiden pohjalta malli EKP:n epätavanomaisen rahapolitiikan uskottavuuden arviointiin.
Tutkielman tuloksien mukaan EKP:n uskottavuus aleni vuosien 2007 ja 2015 trendinomaisesti, mutta varsinaisesta uskottavuuden romahtamisesta ei voi puhua. Tässä tutkielmassa muodostetun uskottavuusindeksin mukaan uskottavuuden aleneminen johtui pääasiassa euroalueen maiden velkaantuneisuuden kasvusta. On myös olemassa empiirisiä todisteita siitä, että euromaiden velkaantuneisuus on ainakin osittain seurausta nimenomaan EKP:n harjoittamasta epätavanomaisesta rahapolitiikasta.
Keskuspankin uskottavuudella tarkoitetaan keskuspankin kykyä toimeenpanna rahapolitiikkaa ja vaikuttaa rahamarkkinoihin. Uskottavuutta voidaan mitata esimerkiksi toteutuneen inflaation tai inflaatio-odotuksien avulla. Mikäli rahamarkkinat toimivat vakaasti ja inflaatio on keskuspankin tavoitteessa, voidaan ajatella keskuspankin rahapolitiikan olevan uskottavaa.
Tämän tutkielman ensimmäinen tarkoitus on selvittää, miten Euroopan keskuspankin harjoittama rahapolitiikka tarkalleen ottaen muuttui vuoden 2007 kriisin jälkeen. Toinen tarkoitus on esitellä keskuspankin uskottavuutta käsitteleviä tutkimuksia ja muodostaa niiden pohjalta malli EKP:n epätavanomaisen rahapolitiikan uskottavuuden arviointiin.
Tutkielman tuloksien mukaan EKP:n uskottavuus aleni vuosien 2007 ja 2015 trendinomaisesti, mutta varsinaisesta uskottavuuden romahtamisesta ei voi puhua. Tässä tutkielmassa muodostetun uskottavuusindeksin mukaan uskottavuuden aleneminen johtui pääasiassa euroalueen maiden velkaantuneisuuden kasvusta. On myös olemassa empiirisiä todisteita siitä, että euromaiden velkaantuneisuus on ainakin osittain seurausta nimenomaan EKP:n harjoittamasta epätavanomaisesta rahapolitiikasta.