Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa
Skaffari, Tessa (2024-10-25)
Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa
(25.10.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024102887417
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024102887417
Tiivistelmä
Kestävän kehityksen tutkijoiden mukaan elämme ekokriisin aikakautta, jonka vuoksi meidän tulee tarkastella niin nykyisten kuin tulevien sukupolvien toimintamalleja ja -mahdollisuuksia. Kestävän kehityksen mukaisen elämäntavan ja -toiminnan tarve on tunnistettu myös hallintotasolla. Opetushallitus on määritellyt Perusopetussuunnitelman perusteissa (2014) sekä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2022) ekososiaalisen sivistyskäsityksen keskeiseksi arvopohjaksi opetukseen ja kasvatukseen. Ekososiaalisen sivistyskäsityksen avulla pyritään takaamaan tuleville sukupolville samat toimintamahdollisuudet, kuin ne nykyisellään ovat.
Tämän tutkimuksen avulla haluttiin selvittää mitä kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa tarkoittaa ja miten kestävää kehitystä ja elämäntapojen tukemista toteutetaan varhaiskasvatusympäristössä. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselymenetelmällä, joka jaettiin Satakunnan alueen varhaiskasvattajille. Tutkimuksen kyselyssä varhaiskasvatuksen työntekijöitä pyydettiin arvioimaan tiiminsä sisällä kestävän kehityksen eri osa-alueiden toteutumista edeltäneellä toimintakaudella.
Tutkimuksen teoriassa tarkasteltiin varhaiskasvatusta ohjaavia asiakirjoja, joiden avulla määriteltiin osa-alueisiin mitä kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa tarkoittaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin aikaisempaa tutkimustaustaa koskien kestävää kehitystä ja sen osa-alueita liittäen ne varhaiskasvatusympäristöön. Aikaisempia tutkimuksia kestävästä kehityksestä ja sen toteutumisesta varhaiskasvatuksessa on saatavilla niukasti, sillä aiemmat tutkimukset keskittyvät yleisesti vain yksittäiseen kestävän kehityksen osa-alueeseen, kuten ympäristökasvatukseen.
Tämän laadullisen tutkimuksen tulokset analysoitiin teorialähtöistä analyysimallia käyttäen. Tutkimuksen kyselyn osa-alueet koottiin aiemman viitekehyksen mukaan teemoihin, jotta tuloksia voidaan tarkastella pilkotusti. Tutkimustulokset osoittivat, että keskiarvollisesti tarkasteltuna kestävän kehityksen eri osa-alueet toteutuvat Satakunnan varhaiskasvatuksen henkilöstön mielestä hyvin. Tutkimustuloksissa on kuitenkin nähtävissä hajontaa yksittäisiä vastauksia tarkasteltaessa. Jatkotutkimusta olisi hyvä tehdä, jotta kestävän kehityksen tietoisuutta sekä konkreettisia keinoja saataisiin lisättyä ammattilaisten käyttöön.
Tämän tutkimuksen avulla haluttiin selvittää mitä kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa tarkoittaa ja miten kestävää kehitystä ja elämäntapojen tukemista toteutetaan varhaiskasvatusympäristössä. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselymenetelmällä, joka jaettiin Satakunnan alueen varhaiskasvattajille. Tutkimuksen kyselyssä varhaiskasvatuksen työntekijöitä pyydettiin arvioimaan tiiminsä sisällä kestävän kehityksen eri osa-alueiden toteutumista edeltäneellä toimintakaudella.
Tutkimuksen teoriassa tarkasteltiin varhaiskasvatusta ohjaavia asiakirjoja, joiden avulla määriteltiin osa-alueisiin mitä kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa tarkoittaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin aikaisempaa tutkimustaustaa koskien kestävää kehitystä ja sen osa-alueita liittäen ne varhaiskasvatusympäristöön. Aikaisempia tutkimuksia kestävästä kehityksestä ja sen toteutumisesta varhaiskasvatuksessa on saatavilla niukasti, sillä aiemmat tutkimukset keskittyvät yleisesti vain yksittäiseen kestävän kehityksen osa-alueeseen, kuten ympäristökasvatukseen.
Tämän laadullisen tutkimuksen tulokset analysoitiin teorialähtöistä analyysimallia käyttäen. Tutkimuksen kyselyn osa-alueet koottiin aiemman viitekehyksen mukaan teemoihin, jotta tuloksia voidaan tarkastella pilkotusti. Tutkimustulokset osoittivat, että keskiarvollisesti tarkasteltuna kestävän kehityksen eri osa-alueet toteutuvat Satakunnan varhaiskasvatuksen henkilöstön mielestä hyvin. Tutkimustuloksissa on kuitenkin nähtävissä hajontaa yksittäisiä vastauksia tarkasteltaessa. Jatkotutkimusta olisi hyvä tehdä, jotta kestävän kehityksen tietoisuutta sekä konkreettisia keinoja saataisiin lisättyä ammattilaisten käyttöön.