“On vaikeaa antaa sukupuolitietoista opetusta, kun ei oikein tiedä, mitä se tarkoittaa” : Opettajien kokemuksia ja näkemyksiä sukupuolitietoisesta opetuksesta ja siihen liittyvästä koulutuksesta

Abstract

Suomea pidetään sukupuolten tasa-arvon mallimaana, mutta siitä huolimatta Suomessa on lukuisia haasteita sukupuolten tasa-arvossa, esimerkiksi koulutusalojen sukupuolisegregaatio, tyttöjen ja poikien erilaiset koulukokemukset ja sukupuolivähemmistöjen kohtaama syrjintä. Sukupuolitietoisen opetuksen tavoitteena on sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Opettajat ovat avainasemassa tässä työssä, mutta sukupuolitematiikkaa käsitellään opettajankoulutuksessa vaihtelevasti. Tematiikan käsittely jää jatkuvasti muiden sisältöjen jalkoihin ja yksittäisten opettajankouluttajien vastuulle.

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin opettajien kokemuksia ja näkemyksiä sukupuolitietoisesta opetuksesta ja siihen liittyvästä koulutuksesta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 1) miten valmistumisvuosi on yhteydessä siihen, kuinka monessa kontekstissa opettajat raportoivat käsitelleensä sukupuolitematiikkaa peruskoulutuksen aikana, 2) missä määrin tematiikan käsittely koulutuksessa ja työssä sekä oma perehtyneisyys selittävät opettajien kokemusta omasta sukupuolitietoiseen opetukseen liittyvästä osaamisesta, ja 3) millaisia näkemyksiä opettajilla on sukupuolitietoisesta opetuksesta ja sitä käsittelevästä koulutuksesta.

Tutkimuksen aineisto kerättiin verkkokyselyllä (n = 152) syksyllä 2023. Valmistumisvuoden yhteyttä siihen, kuinka monessa kontekstissa opettajat raportoivat käsitelleensä sukupuolitematiikkaa perusopintojen aikana, tarkasteltiin Pearsonin korrelaatiokertoimen avulla. Sukupuolitietoista opetusta koskevista väittämistä muodostettiin neljä pääkomponenttia, jotka kuvaavat opettajien kokemusta omasta osaamisesta suhteessa sukupuolitietoisen opetuksen eri ulottuvuuksiin: sukupuolten tasa-arvon huomioiminen opetuksessa, häirintään puuttuminen, sukupuolijärjestelmän tiedostaminen ja purkaminen sekä sukupuolen moninaisuuden käsittely. Kutakin pääkomponenttia selittämään tehtiin lineaarimalli, jossa selittävinä muuttujina olivat sukupuolitematiikan käsittely peruskoulutuksessa, täydennyskoulutuksessa ja työelämässä sekä oma perehtyneisyys sukupuolen tasa-arvon aiheisiin. Avoimia vastauksia analysoitiin teemoittelemalla.

Se, kuinka monessa kontekstissa opettajat raportoivat käsitelleensä sukupuolitematiikkaa peruskoulutuksessa, oli lisääntynyt vuosien varrella, mutta opettajien kokemusta omasta osaamisesta suhteessa sukupuolten tasa-arvon huomioimiseen opetuksessa, sukupuolijärjestelmän tiedostamiseen ja purkamiseen sekä sukupuolen moninaisuuden käsittelyyn selitti tilastollisesti merkitsevästi vain oma perehtyneisyys sukupuolten tasa-arvoon. Kokemus omasta kyvystä puuttua häirintään oli yhteydessä vain sukupuolitematiikan käsittelyyn täydennyskoulutuksessa. Avoimissa vastauksissa nousi esille sukupuolitietoisen opetuksen tärkeys, sukupuolitietoista opetusta käsittelevän koulutuksen tarpeellisuus ja tarve lisätä sitä opettajankoulutukseen ja työelämään. Opettajat toivoivat käytännön työkaluja sukupuolitietoisen opetuksen toteuttamiseen ja nimesivät opetuksen haasteiksi muun muassa muun kouluväen ja vanhempien asenteet. Sukupuolten tasa-arvon edistämiseen koulussa tarvitaankin paitsi sukupuolitietoisuuden lisäämistä opettajankoulutukseen myös laajempaa asennemuutosta ja aitoa sitoutumista tasa-arvon tavoitteeseen ympäröivässä yhteiskunnassa.