Kätilön resilienssiin yhteydessä olevat tekijät : kirjallisuuskatsaus
Salari, Tawar (2024-10-31)
Kätilön resilienssiin yhteydessä olevat tekijät : kirjallisuuskatsaus
Salari, Tawar
(31.10.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024103188252
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024103188252
Tiivistelmä
Kätilöt käsittelevät työssään paljon erilaisia tunnetiloja, jolloin emotionaalisesti intensiivisissä
tilanteissa työskentely vaatii tunnetyötaitoja. Tämän vuoksi kätilötyön henkisen hyvinvoinnin
tukemisen ja vaalimisen kannalta on tärkeää ymmärtää, mitä resilienssi kätilön työssä on, koska
tämän tuen tarve ei ole koskaan aikaisemmin ollut suurempi niin kansallisesti kuin myös
maailmanlaajuisesti. Resilienssi liitetään tärkeäksi osaksi ihmisen mielenterveyteen ja sillä
tarkoitetaan sitä, miten ihminen tai yhteisö osaa vastata ongelmatilanteisiin ja suodattaa niitä.
Tutkielman tarkoitus oli kuvata kätilöiden resilienssiä ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkielma
tehtiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkielmassa käytetyt tietokannat ovat PubMed, Cinahl
ja Web of Science. Tutkielmaan valikoitui kahdeksan tutkimusta, joista metodologialtaan kuusi
kappaletta oli laadullisia ja kaksi määrällisiä tutkimuksia.
Tutkimuksissa kävi ilmi kätilöiden resilienssin vaikuttavan edistävästi autonomian tunne, erilaiset
interventiot ja kokeneempien kollegojen tunnustukset. Kollegoiden kanssa erilaiset aktiviteetit ja
yleinen oleminen heidän kanssa työympäristön ulkopuolella edisti resilienssiä. Kätilön resilienssiä
edisti myös henkilökohtaisten kykyjen ja rajoitusten tiedostaminen sekä omien ja muiden odotuksien
hallitseminen. Erilaisia heikentäviä tekijöitä ovat liiallinen työtaakka, henkilöstöpula, kyvyttömyys
pitää taukoja, liiallinen paperityö, stressaantuneet kollegat, vuorotyö, huono yksikön johtaminen,
riittämätön tuki johdolta sekä eri resurssipulat ja alhainen palkkaus. Itsenäisyyden vaarantuminen
myös heikensi kätilöiden resilienssiä, kun sairaalakäytännöt ja protokollat tulivat kätilön
henkilökohtaisen kliinisen päätöksenteon tielle.
Kätilö voi itse henkilökohtaisesti vaikuttaa omalla asenteella ja tekemisellään resilienssiin edistäviin
tekijöihin. Toisaalta resilienssin heikentävät tekijät olivat kätilön ulottumattomissa ja ohjailivat
kätilön resilienssiä paljon, koska työjohdon toimivuus, työpaikan työolot ja resurssit sekä työn
joustavuus mahdollisuudet, vaikuttivat työpaikalla sekä työpaikan ulkopuolella vapaa-ajan säätelyyn.
tilanteissa työskentely vaatii tunnetyötaitoja. Tämän vuoksi kätilötyön henkisen hyvinvoinnin
tukemisen ja vaalimisen kannalta on tärkeää ymmärtää, mitä resilienssi kätilön työssä on, koska
tämän tuen tarve ei ole koskaan aikaisemmin ollut suurempi niin kansallisesti kuin myös
maailmanlaajuisesti. Resilienssi liitetään tärkeäksi osaksi ihmisen mielenterveyteen ja sillä
tarkoitetaan sitä, miten ihminen tai yhteisö osaa vastata ongelmatilanteisiin ja suodattaa niitä.
Tutkielman tarkoitus oli kuvata kätilöiden resilienssiä ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkielma
tehtiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkielmassa käytetyt tietokannat ovat PubMed, Cinahl
ja Web of Science. Tutkielmaan valikoitui kahdeksan tutkimusta, joista metodologialtaan kuusi
kappaletta oli laadullisia ja kaksi määrällisiä tutkimuksia.
Tutkimuksissa kävi ilmi kätilöiden resilienssin vaikuttavan edistävästi autonomian tunne, erilaiset
interventiot ja kokeneempien kollegojen tunnustukset. Kollegoiden kanssa erilaiset aktiviteetit ja
yleinen oleminen heidän kanssa työympäristön ulkopuolella edisti resilienssiä. Kätilön resilienssiä
edisti myös henkilökohtaisten kykyjen ja rajoitusten tiedostaminen sekä omien ja muiden odotuksien
hallitseminen. Erilaisia heikentäviä tekijöitä ovat liiallinen työtaakka, henkilöstöpula, kyvyttömyys
pitää taukoja, liiallinen paperityö, stressaantuneet kollegat, vuorotyö, huono yksikön johtaminen,
riittämätön tuki johdolta sekä eri resurssipulat ja alhainen palkkaus. Itsenäisyyden vaarantuminen
myös heikensi kätilöiden resilienssiä, kun sairaalakäytännöt ja protokollat tulivat kätilön
henkilökohtaisen kliinisen päätöksenteon tielle.
Kätilö voi itse henkilökohtaisesti vaikuttaa omalla asenteella ja tekemisellään resilienssiin edistäviin
tekijöihin. Toisaalta resilienssin heikentävät tekijät olivat kätilön ulottumattomissa ja ohjailivat
kätilön resilienssiä paljon, koska työjohdon toimivuus, työpaikan työolot ja resurssit sekä työn
joustavuus mahdollisuudet, vaikuttivat työpaikalla sekä työpaikan ulkopuolella vapaa-ajan säätelyyn.