Varhaiskasvatuksen henkilöstön subjektiivisia kokemuksia metsän ja luonnon hyvinvointivaikutuksista varhaiskasvatuksen arjessa : Luonnonvoima
Kytö, Sari; Saviranta-Lehtola, Jonna (2024-10-30)
Varhaiskasvatuksen henkilöstön subjektiivisia kokemuksia metsän ja luonnon hyvinvointivaikutuksista varhaiskasvatuksen arjessa : Luonnonvoima
Kytö, Sari
Saviranta-Lehtola, Jonna
(30.10.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024103188210
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024103188210
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin varhaiskasvatushenkilöstön subjektiivisia kokemuksia ja tuntemuksia metsän ja luonnon vaikutuksista työhyvinvointiin. Varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointi on lähivuosina ollut alhaista ja alaa koskeva työvoimapula on ollut hälyttävä. Tutkimusten mukaan metsäretket sekä luontokokemukset lisäävät yksilön hyvinvointia. Luonto koetaan voimavarana; paikkana, jossa palautua; elämän tasapainottajana; kognitiivisten ja fyysisten hyötyjen lisääjänä. Tässä tutkimuksessa käsitellään ja pohditaan varhaiskasvatushenkilöstön hyvinvointia lisääviä keinoja luontokokemusten avulla, taloudellisia hyötyjä työterveyskustannuksissa sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia, joka heijastuu koko varhaiskasvatusyhteisöön ja lapsiin. Tutkimuksessa selvitettiin myös, vaikuttaako yksilön luontoyhteys eli biophilia, positiivisesti yksilön kokemukseen luonnon tarjoamasta hyvinvoinnista. Tutkimus toteutettiin kolmessa lounaissuomalaisessa kunnassa/ kaupungissa varhaiskasvatuksen henkilöstölle sekä Turun yliopiston kasvatustieteiden monimuoto-opiskelijoille Webropol-kyselyn avulla määrällisenä tutkimuksena, joka sisälsi yhden avoimen kysymyksen. Keskeisimmiksi tuloksiksi tutkimuksessa saatiin se, että varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvoinnoilla on yhteys heidän subjektiivisiin kokemuksiinsa ja tietoon metsäretkien vaikutuksista omaan työhyvinvointiin, lasten hyvinvointiin, oppimisympäristön hyödyntämiseen pedagogisessa toiminnassa ja luontoyhteyden kokemiseen. Tämän tutkimuksen mukaan maaseudulla työskentelevillä oli vähemmän työhyvinvointiin liittyviä alanvaihtoaikeita kuin kaupungissa työskentelevillä. Vastaajat kuvasivat monipuolisesti omakohtaisia kokemuksia metsän ja metsäretkien tuottamista hyvinvointivaikutuksista. Tulosten perusteella voimme päätellä, että metsä ja metsäretket tarjoavat paikan rauhoittua sekä fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia lisääviä vaikutuksia niin kasvattajille kuin lapsille varhaiskasvatuspäivän aikana. This study focused on the subjective experiences and perceptions of early childhood education professionals about the effects of forest and nature on their well-being at work. In recent years, the well-being of early childhood education professionals has been low and there have been alarming labour shortages in the sector. Research indicates that trips to the forest and experiences of nature enhance individual well-being. Nature is experienced as a resource; a place to recover; a life balancer; an enhancer of cognitive and physical benefits.This study elaborates, reflects on, and ideates ways to increase the well-being of early childhood education professionals through nature experiences, economic benefits in occupational health costs, and holistic well-being that is reflected in the whole early childhood education community and children. The research also explored whether an individual's biophilia, the connection to nature, has a positive impact on the individual's experience of the well-being benefits that nature provides. The study was conducted in three south-western Finnish municipalities/cities among early childhood education professionals and multi-module students at the University of Turku using a Webropol questionnaire as a quantitative survey with one open-ended question. The main findings of the study were that the work well-being of early childhood education professionals is related to their subjective experiences and knowledge of the effects of forest excursions on their own work well-being, children's well-being, the use of the learning environment in pedagogical activities and the experience of nature connection. In this study, those working in rural areas had less work wellbeing-related reasons for changing their field of work than those working in urban areas. Respondents described widely and versatilely personal experiences of the well-being benefits of the forest and forest visits. Based on the results, we conclude that forest and forest excursions provide a place for relaxation and physical and mental well-being for both educators and children during the early childhood education day.