Opettaja-oppilaskohtaamisten merkityksiä oppilaan elämänpolun rakentumiselle

Abstract

Tutkimus keskittyy tarkastelemaan opettajan ja oppilaan välisiä kohtaamisia ensimmäisten kouluvuosien aikana alakoulussa ja kansakoulussa. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää millaisia kasvatussuhteita opettajan ja oppilaan välille muodostuu ja millaisia vaikutuksia kohtaamisilla on oppilaan elämän rakentumiselle. Teoreettinen viitekehys koostuu kasvatuksellisista arvoperusteista- ja tavoitteista, välittävästä kasvatuksesta ja opetuksesta sekä kiintymyssuhdeteorian soveltamisesta opettajan ja oppilaan välisiin suhteisiin. Tutkimuksen ajankohtaisuus kytkeytyy lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseen teknologiapainotteisessa yhteiskunnassa. Inhimilliset kohtaamiset ovat psykologisia perustarpeita, jotka vaikuttavat oppilaiden kokonaisvaltaiseen kehitykseen. Tutkimuksen aineistona on käytetty valmista aineistoa Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkisto Ailasta. Se on Meri Kuulan vuonna 2020 kirjoituskutsuna keräämä aineisto,joka koostuu 32 kirjoituksesta. Ne käsittelevät aihetta ”Merkittävimmät opettajamuistot”. Aineisto rajattiin vain niihin kertomuksiin, jotka olivat tapahtuneet peruskoulun alaluokilla 1-6 tai kansakoulussa, jolloin aineiston laajuus oli 21 kertomusta. Kertomukset analysoitiin aineistolähtöisesti Braunin & Clarken (2006) teemoittelun mallia soveltaen sekä narratiivisen analyysin keinoin. Tässä tutkimuksessa sekä aineisto että analysoinnin lähestymistapa ovat narratiivisia. Narratiivinen analyysin lopputuloksena syntyi eräänlainen synteesi, joka ilmentää aineistoa kokonaisuudessaan. Tyyppitarinat edustavat aineistolöhtöisiä merkityksellisiä teemoja. Opettajan ja oppilaan välille rakentuvissa kasvatussuhteissa oli erotettavissa oppilaan kehitystä tukeva välittävä ote sekä oppilaan kehitystä horjuttava turvaton kasvatusote. Välittävät kasvatussuhteet sisälsivät elementtejä, joissa oppilaat kohdattiin empaattisesti, arvostavasti, johdonmukaisesti, sopivasti vaatien ja ponnistuksista palkiten. Opettajan panostus oppimisilmapiiriin ja yhteishenkeen koettiin merkitykselliseksi. Turvattomille kasvatussuhteille oli tyypillistä oppilaan epäoikeudenmukainen ja alentava kohtelu, sekä niiden sijoittuminen pääosin kansakouluaikaisiin kokemuksiin. Opettajan toimien ja sanomisten vaikutukset oppilaan elämän rakentumiselle olivat joko progressiivisia tai elämää horjuttavia. Progressiiviset kokemukset olivat seurausta välittävästä kasvatusotteesta ja lisäsivät oppilaan minäpystyvyyttä vaikuttaen läpi elämän. Elämää horjuttavat kokemukset jättivät kielteisen kuvan joistakin opettajan arvostelemista taidoista tai ominaisuuksista, ja vaikuttivat oppilaan arvorakenteen muodostumiseen. Merkittävimmät kohtaamiset oppilaan elämän polun rakentumiselle olivat niitä, joista oppilaalle jäi jokin emotionaalinen muisto tai kokemus, kielteinen tai positiivinen. Turvallisuuden elementti esiintyi valtaosassa kertomuksista ja sitä lisäsivät opettajan johdonmukaiset, välittävät ja oikeudenmukaiset toimet. Vastaavasti niiden puute aiheutti turvattomuuden tunnetta. Opettajan hyväksyntä ja ymmärrys oppilaiden moninaisuudelle on merkityksellisintä kohtaamisissa, sillä jos sitä ei ole, se vaikuttaa myös oppilaan elämän rakentumiseen horjuttavasti. Tutkimuksen hyödynnettävyys sijoittuu lukijaa havahduttavaan periaatteeseen, sillä todentuntuisuuden avulla on mahdollista pohtia oppilaaseen suhtautumista eri näkökulmista ja omien elämänkokemusten kautta.

The study focuses on teacher-student encounters during the first years of primary and elementary school. The aim of the study was to find out what kind of educational relationships are formed between teacher and pupil and what effects these encounters have on the construction of the pupil´s life. The theoretical framework consists of educational values and goals, caring education and teaching, and the application of attachment theory to teacher-student relationships. The topicality of the research is linked to supporting the well-being of children and young people in a technology driven society. Human encounters are basic psychological needs that affect the overall development of pupils. The data used in the study is from the Social Science Data Archive Aila. It is collected by Meri Kuula in 2020 as an invitation to write, consisting of 32 stories. They deal with the topic “The Most Significant Teacher Memories”. The data was limited to stories that had taken place in primary grades 1-6 or elementary school, for a total of 21 stories. The narratives were analyzed using the Braun & Clarke (2006) model of thematic analysis and narrative analysis. In this study, both the data and the approach of the analysis are narrative. The result of narrative analysis is a kind of synthesis that reflects the whole data. The type stories represent the meaningful themes that emerge from the data. In the pedagogical relationships between teacher and pupil distinguishable approaches were a caring relation in teaching that supported the pupil´s development, and an insecure relation which undermined the pupil´s development. Caring in teaching included elements of empathy, respect, consistency and appropriate demands and rewards for effort. Also, the teacher’s contribution to the learning atmosphere and to the sense of community was perceived as meaningful. Insecure relationships were characterized by unfair and degrading treatment of pupils and were mainly rooted in experiences during elementary school. The effects of the teacher´s actions and words on the construction of the student´s life was either progressive or life-disrupting. Progressive experiences were the result of a caring relation in teaching and increased the student´s self-efficacy throughout pupil´s life. Life-disrupting experiences left a negative idea of some of the skills or qualities that the teacher had criticized and influenced the formation of the student´s value structure. The most significant encounters for the construction of the pupil´s life path was those that left the student with an emotional memory or experience, negative or positive. The element of safety was present in most of the narratives and was enhanced by the consistent, caring and fair actions of the teacher. Conversely, their absence created a sense of insecurity. The teacher´s acceptance and understanding of the diversity of pupils is most relevant in the encounters, because if it is not there, it also has a life-disrupting effect on the construction of pupil’s life. The usefulness of this study lies in the principle of reader awareness. Verisimilitude allows reflection on how one could as a teacher adopt an attitude towards pupils from different perspectives and through personal life experiences. Keywords: encounters between teacher and pupil, caring in education, insecurity in education, diversit