Pään ja kaulan alueen syövän hoidossa käytettävien mikrovaskulaarisiirteiden komplikaatiot TYKS korvaklinikassa vuosina 2018–2022
Ollila, Sonja (2024-11-03)
Pään ja kaulan alueen syövän hoidossa käytettävien mikrovaskulaarisiirteiden komplikaatiot TYKS korvaklinikassa vuosina 2018–2022
(03.11.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024110789930
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024110789930
Tiivistelmä
Pään ja kaulan alueen syövät kattavat maailmanlaajuisesti noin 4,5 % kaikista syövistä ja 4,6 % syöpäkuolemista. Näiden syöpien hoitomuotoja ovat kirurgiset hoidot, sädehoito ja mahdollisuuksien mukaan solunsalpaajahoito yhdistettynä edellisiin. Pään ja kaulan alueella kasvaimen resektio aiheuttaa laajoja kudospuutosalueita, joiden rekonstruktioon voidaan käyttää mikrovaskulaarista kielekettä, eli luovuttajapuolelta kokonaan irrotettua vapaata kielekettä, jonka valtimo ja laskimo yhdistetään resektioalueen lähellä kulkeviin verisuoniin.
Tässä syventävässä opinnäytetyössä selvitettiin mikrovaskulaaristen rekonstruktioiden komplikaatioiden ilmaantuvuutta ja toimenpiteiden onnistumisprosentteja Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuosina 2018–2022. Opinnäytetyö on osana sairaalan sisäistä laadunvalvontaa. Aineistoon kuului kaikki TYKS:ssa vuosina 2018–2022 leikatut pään ja kaulan alueen rekonstruktiopotilaat.
Aineistossa oli 99 mikrovaskulaarisiirteellä hoidettua potilasta. Yleisimmät käytetyt kielekkeet olivat ALT ja RFA. Potilaat olivat tehohoidossa toimenpiteen jälkeen keskimäärin 1,2 vuorokautta. Mikrovaskulaarisen rekonstruktiotoimenpiteen onnistumisprosentti oli 97,0 %. Kirurgisten komplikaatioiden ilmaantuvuus oli 28,3 % ja näistä yleisimmät olivat verenvuoto tai hematooma, anastomoosiongelma ja kielekkeen osanekroosi. Uusintaleikkaukseen päätyi 15,2 % potilaista ja uusintaleikkauksen salvage rate oli 80 %. Lääketieteellisten komplikaatioiden ilmaantuvuus oli 9,1 %.
Mikrovaskulaaristen rekonstruktioiden hoitotulokset TYKS:ssa vastaavat hyvin kansainvälistä tasoa. Onnistumisprosentti on eri lähteiden mukaan ollut kansainvälisesti noin 93,4–97,7 %. Uusintaleikkauksien onnistumisprosentti eli salvage rate oli parempi verrattuna kansainväliseen tasoon. Kirurgisten komplikaatioiden ja lääketieteellisten komplikaatioiden ilmaantuvuus oli samankaltainen verrattuna kansainvälisiin tutkimuksiin. Verrattuna aikaisempiin TYKS:n tutkimustuloksiin, tässä aineistossa sydämen vajaatoimintaa tai akuuttia sepelvaltimotautikohtausta ei ilmennyt. Potilaat olivat tehohoidossa TYKS:ssa usein vain yhden vuorokauden, ja vaikka tehohoidon kesto on lyhyt, hoitotulokset olivat hyvät.
Tässä syventävässä opinnäytetyössä selvitettiin mikrovaskulaaristen rekonstruktioiden komplikaatioiden ilmaantuvuutta ja toimenpiteiden onnistumisprosentteja Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuosina 2018–2022. Opinnäytetyö on osana sairaalan sisäistä laadunvalvontaa. Aineistoon kuului kaikki TYKS:ssa vuosina 2018–2022 leikatut pään ja kaulan alueen rekonstruktiopotilaat.
Aineistossa oli 99 mikrovaskulaarisiirteellä hoidettua potilasta. Yleisimmät käytetyt kielekkeet olivat ALT ja RFA. Potilaat olivat tehohoidossa toimenpiteen jälkeen keskimäärin 1,2 vuorokautta. Mikrovaskulaarisen rekonstruktiotoimenpiteen onnistumisprosentti oli 97,0 %. Kirurgisten komplikaatioiden ilmaantuvuus oli 28,3 % ja näistä yleisimmät olivat verenvuoto tai hematooma, anastomoosiongelma ja kielekkeen osanekroosi. Uusintaleikkaukseen päätyi 15,2 % potilaista ja uusintaleikkauksen salvage rate oli 80 %. Lääketieteellisten komplikaatioiden ilmaantuvuus oli 9,1 %.
Mikrovaskulaaristen rekonstruktioiden hoitotulokset TYKS:ssa vastaavat hyvin kansainvälistä tasoa. Onnistumisprosentti on eri lähteiden mukaan ollut kansainvälisesti noin 93,4–97,7 %. Uusintaleikkauksien onnistumisprosentti eli salvage rate oli parempi verrattuna kansainväliseen tasoon. Kirurgisten komplikaatioiden ja lääketieteellisten komplikaatioiden ilmaantuvuus oli samankaltainen verrattuna kansainvälisiin tutkimuksiin. Verrattuna aikaisempiin TYKS:n tutkimustuloksiin, tässä aineistossa sydämen vajaatoimintaa tai akuuttia sepelvaltimotautikohtausta ei ilmennyt. Potilaat olivat tehohoidossa TYKS:ssa usein vain yhden vuorokauden, ja vaikka tehohoidon kesto on lyhyt, hoitotulokset olivat hyvät.