The Sounds of Nordic Noir

Abstract

Nordic noir, the distinctive form of crime fiction from the Nordic region, has become unprecedentedly successful in this millennium. Its dark crime stories have gained a global audience, especially in audiovisual form, and it can well be said that Nordic noir has become a kind of a window onto the Nordic societies and their mental land-scapes. It mediates images and impressions of the North to the world but also to the Nordic people themselves. Music and other sounds are central constituents of cine-matic expression and, therefore, have a significant role also in audiovisual Nordic noir. However, although Nordic noir has already been studied extensively, its sonic aspects have thus far mainly been left outside analytical scrutiny.

This article-based thesis investigates, how music and sound design operate as components of audiovisual expression and narration in representative examples of audiovisual Nordic noir, and more precisely, how music and sound design partake in the socially critical ethos characteristic of Nordic noir, as well as the depiction of the Nordic region and Nordicness. A mixed-method approach is applied, combining qualitative and quantitative research methods with viewpoints especially from cul-tural musicology and phenomenology. The thesis also actively participates in the current critical debate on the nature of Nordic noir.

In addition to the summary section, this thesis presents four original research articles. Of the articles, three discuss particular film and television series that can be considered key representatives of audiovisual Nordic noir, focusing in each case on the first season of the series and foregrounding the soundtrack as a central factor in the audiovisual whole. The series are Wallander (Sweden 2005–2013), The Killing (Forbrydelsen, Denmark 2007–2012), and The Bridge (Bron/Broen, Sweden/Den-mark 2011–2018). The fourth research article, in turn, takes a notably larger sample, as it examines the title sequences of Nordic noir series. Thirty-three title sequences in total from nineteen different series were included in the audiovisual analysis.

By expanding Nordic noir scholarship to include also the sonic dimensions of the series, the study produces new knowledge on Nordic noir as a cultural phenom-enon. It demonstrates that, in Nordic noir, sounds – music included – are an essential constituent in varied audiovisual strategies, through which the narrative content of the series is linked to the sociocultural reality outside the storyworld. In doing so, the series utilise existing conceptions of the North and the Nordic society and culture and also place them in a critical light. Thus this study also finds that, contrary to what has been stated in some instances – and despite certain observable family resemblances – Nordic noir does not have a specific distinctive sonic character, but the series are notably different in their expression regarding music and sound design – and therefore also their audiovisual appearance as a whole.

---- Nordic noir, tunnusomaisesti pohjoismainen rikosfiktion muoto, on menestynyt tällä vuosituhannella ennennäkemättömän hyvin. Sen synkät rikostarinat ovat saavuttaneet kansainvälisen yleisön erityisesti audiovisuaalisessa muodossa, ja voidaankin perustellusti sanoa, että nordic noirista on näin tullut eräänlainen ikkuna pohjoismaiseen yhteiskuntaan ja sen mielenmaisemaan. Se välittää kuvia ja mielikuvia Pohjolasta maailmalle, mutta myös meille pohjoismaalaisille. Musiikki ja muut äänet ovat keskeisiä elokuvallisen ilmaisun osatekijöitä, ja siten niillä on merkittävä rooli myös audiovisuaalisessa nordic noirissa. Kuitenkin, vaikka nordic noiria on tutkittu jo varsin runsaasti, on sen äänelliset aspektit jätetty tähän mennessä pitkälti analyyttisen tarkastelun ulkopuolelle.

Tämä artikkeliväitöskirja selvittää, kuinka musiikki ja äänisuunnittelu toimivat audiovisuaalisen ilmaisun ja kerronnan osatekijöinä audiovisuaalisen nordic noirin esimerkkitapauksissa, ja erityisesti, miten musiikki ja äänisuunnittelu ottavat osaa nordic noirille tyypilliseen yhteiskuntakriittiseen eetokseen sekä Pohjolan ja pohjoismaisuuden esittämiseen. Tutkimusotteessa yhdistyvät kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset metodit erityisesti kulttuurisen musiikin tutkimuksen ja fenomenologian tarjoamiin näkökulmiin. Väitöskirja ottaa myös osaa ajankohtaiseen kriittiseen keskusteluun nordic noirin luonteesta.

Yhteenveto-osan lisäksi väitöskirja sisältää neljä tutkimusartikkelia. Artikkeleista kolme käsittelee tiettyä elokuva- tai televisiosarjaa, jota voidaan pitää audiovisuaalisen nordic noirin keskeisenä edustajana, keskittyen jokaisessa tapauksessa sarjan ensimmäiseen kauteen ja etualaistaen ääniraidan sarjan audiovisuaalisen kokonaisuuden olennaisena osatekijänä. Nämä sarjat ovat Wallander (Ruotsi 2005–2013), Rikos (Forbrydelsen, Tanska 2007–2012) ja Silta (Bron/Broen, Ruotsi/Tanska 2011–2018). Neljännessä artikkelissa on sen sijaan otos huomattavasti laajempi, sillä siinä tarkastellaan nordic noir -sarjojen alkutekstijaksoja. Audiovisuaaliseen analyysiin valikoitui yhteensä kolmekymmentäkolme alkutekstijaksoa kaikkiaan yhdeksästätoista sarjasta.

Laajentamalla nordic noiria koskeva tutkimus käsittämään myös sarjojen äänelliset ulottuvuudet, tutkimus tuottaa uutta tietoa nordic noirista kulttuuri-ilmiönä. Se osoittaa, että nordic noirissa äänet – musiikki mukaan lukien – ovat keskeisenä elementtinä hyvinkin erilaisissa audiovisuaalisissa strategioissa, joiden kautta sarjojen kerronnallinen sisältö yhdistyy tarinatilan ulkopuoliseen, sosiokulttuuriseen todellisuuteen. Näin tehdessään sarjat sekä hyödyntävät jo olemassa olevia mielikuvia Pohjolasta ja pohjoismaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista että asettavat ne kriittiseen valoon. Täten tämä tutkimus osoittaa myös, että toisin kuin joissain yhteyksissä on esitetty – ja huolimatta havaittavista perheyhtäläisyyksistä – ei nordic noirilla ole erityisesti sille tyypillistä äänellistä ilmiasua, vaan sarjat ovat hyvinkin erilaisia niiden musiikillis-äänellisen ilmaisunsa – ja tästä syystä myös koko audiovisuaalisen ilmeensä suhteen.