Digitaalisen eskapismin eettinen arviointi

Abstract

Digitalisaatiosta on tunnistettu lieveilmiöitä, joiden takia digitaalisten palvelujen muotoiluissa on huomioitava myös palveluntarjoajien eettinen vastuu. Tässä tutkielmassa sääntöutilitarismin ja Kantin kategorisen imperatiivin avulla eettisesti tarkastellaan digitaalisten palvelujen muodossa ilmenevää eskapismia aikaisemman kirjallisuuden ja tutkielman osana toteutetun määrällisen kyselytutkimuksen muodossa. Tutkielman tavoitteena on tutkia digitaalisten palvelujen muotoilun eettisyyttä ja näitä koskevia asenteita keskittymällä eskapismiin: toimintaan, joka pyrkii minimoimaan tai välttämään kokemuksia tosimaailmasta pakenemalla keinotekoisen todellisuuden mukavuuteen. Kyselytutkimuksessa kartoitettiin vastaajien asenteita sosiaalisen median, suoratoistopalvelujen, videopelien ja metaversumin yhteydessä ilmenevään eskapistiseen käytökseen ja arvioimaan tätä monivalintaskenaarioiden avulla, joiden vastausvaihtoehdot olivat muotoiltu ottamaan joko eskapismille myönteinen tai vastainen kanta tutkielmassa käsiteltyjen eettisten teorioiden pohjalta. Vastaajista enemmistö (81 %) oli 18–34-vuotiaita ja kyselytutkimuksen tulosten voidaan tämän pohjalta sanoa edustavan suomenkielteisten nuorten aikuisten asenteita digitaaliseen eskapismiin. Tulokset myös tukevat aikaisemmasta kirjallisuudesta johdettua päätelmää siitä, että digitaalisen eskapismin esitetyt hyödyt eivät oikeuta sen esitettyjä haittoja: koko kyselytutkimuksen valinnoista yhteensä 65 % edustivat kielteistä asennetta eskapistiseen käytösmalliin, koska kyseisissä skenaarioissa tämän toiminnan ei uskottu tuottavan suurinta hyötyä mahdollisimman monelle. Tutkielman teoreettisen ja empiirisen osuuden pohjalta tutkielmassa tehdään johtopäätös, että eskapistista käytösmallia mahdollistavat tai rohkaisevat säädökset ja käytännöt voidaan tutkielman eettisen viitekehyksen pohjalta esittää ongelmallisina. Ongelmalliseksi todetaan myös teknologian ja digitaalisten palvelujen muotoilussa hyödynnettävät psykologiset mekanismit ja pitkäaikaista kulutusta mahdollistavat algoritmit. Havaintojen ja päätelmien pohjalta tutkielmassa peräänkuulutetaan yhteiskunnallisten päättäjien ja palvelujentarjoajien eettistä vastuuta koskien digitaalisen palvelujen kehittämistä. Tutkielman toivotaan edistävän eettisempää tuotekehitystä ja vievän eteenpäin digitaalisen eskapismin yhteiskunnallisia vaikutuksia käsittelevää tutkimusta.

Due to the findings of byproducts of digitalization, the ethical responsibility of service providers must be considered when designing digital services. In the thesis, using rule utilitarianism and Kant's categorical imperative, escapism in the form of digital services is ethically examined by researching previous literature and conducting a quantitative survey. The goal of the thesis is to explore the ethics in digital service design and the attitudes regarding them with the focus on escapism: an activity that aims to minimize or avoid experiences from the real world by escaping to the comfort of an artificial reality. Respondents' attitudes towards escapist behaviour occurring in social media, streaming services, video games and metaverse are surveyed and evaluated by creating multiple-choice scenarios, and the choices were designed to take either a positive or negative stance on escapism based on the ethical theories explored in the thesis. Most of the respondents (81 %) were between 18 and 34 years old, so the results of the survey can be said to represent the attitudes of Finnish-speaking young adults towards digital escapism. The results also support the conclusion derived from previous literature that the presented benefits of digital escapism do not justify its presented disadvantages: a total of 65 % of the choices in the whole survey represented a negative attitude towards the escapist behaviour, because the presented activity is not believed to produce the greatest utility for as many people as possible. Based on the theoretical and empirical findings, the thesis concludes that the regulations and practices that enable or encourage escapist behaviour can be presented as ethically problematic based on the framework of the thesis. The psychological mechanisms used in the design of technology or digital services, and algorithms enabling long-term consumption are also found to be problematic. Based on observations and conclusions, the thesis calls for the ethical responsibility of legislators and service providers regarding the development of digital services. It is hoped that the thesis will raise more awareness on ethical product design and pushes the research of digital escapism further.