”Sainhan sieltä muutakin kuin sinibaretin” : Suomalaisten rauhanturvaajien todellisuuksia ja kokemuksia Kyproksen UNFICYP-, Libanonin UNIFIL- ja Kosovon KFOR-operaatioista 1964–2010
Karppi, Ville (2024-10-17)
”Sainhan sieltä muutakin kuin sinibaretin” : Suomalaisten rauhanturvaajien todellisuuksia ja kokemuksia Kyproksen UNFICYP-, Libanonin UNIFIL- ja Kosovon KFOR-operaatioista 1964–2010
(17.10.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024111391409
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024111391409
Tiivistelmä
Pro Gradu -tutkielma käsittelee suomalaisten rauhanturvaajien todellisuuksia ja kokemuksia Kyproksen UNFICYP-operaatiossa vuosina 1964–1977, Libanonin UNIFIL-operaatiossa vuosina 1982–2001, sekä Kosovon KFOR-operaatiossa vuosina 1999–2010. Tarkempia tutkimuksen kohteita ovat rauhanturvaamisen arkitodellisuus, ihmisryhmät, sekä kokemus. Konkreettista arkea tarkastellaan työn ja vapaa-ajan kautta. Konkreettis-abstrakteja ihmisryhmiä ja kieltä taas tarkastellaan suomalaisten rauhanturvaajien sisäryhmän ja sen slangin, sekä väli- ja ulkoryhmien kautta. Abstrakteja kokemuksia puolestaan tarkastellaan rauhanturvaamiseen liittyvien kielteisten ilmentymien ja myönteisten kokemusten kautta.
Tutkimuksen aineisto koostuu primäärilähteistä, sekundäärilähteistä, sekä muista lähteistä. Primäärilähteet jakautuvat alkuperäismateriaaliin, jota edustavat arkistolähteet, audiovisuaaliset lähteet ja lehdistöaineistot, sekä muistitietomateriaaliin, jota edustavat haastattelut ja muistelmakirjallisuus. Olennaisimman primäärilähdekokonaisuuden muodostavat tutkijan keväällä 2023 tekemät kaksikymmentä rauhanturvaveteraanin haastattelua. Sekundäärilähteet jakautuvat tutkimuskirjallisuuteen, joka jakautuu edelleen metodologiakirjallisuuteen ja rauhanturvaamista käsittelevään tutkimuskirjallisuuteen, tietokirjallisuuteen, sekä dokumentääreihin.
Tutkimuksessa käytettävä pääasiallinen tutkimusmenetelmä on historiantutkimuksen osalta historiantutkimuksellinen päättely ja laadullinen sisällönanalyysi. Haastattelut puolestaan edustavat historiallista muistitietohaastattelututkimusta, jossa on piirteitä sekä suljetuista että avoimista haastatteluista, kertomus- ja elämäkertahaastattelusta, sekä teema-, sisäpiiri- ja virikehaastattelusta. Haastatteluaineistoihin ja muuhun muistitietoaineistoon käytetään muistitietotutkimuksen yleisiä tutkimusmenetelmiä.
Tutkimuksen perusteella rauhanturvaamisen todellisuudet ja kokemukset olivat erittäin kokonaisvaltaisia ja voimakkaita. Kaiken keskiössä oli suomalaisrauhanturvaajien sisäryhmä, sekä sen keskenään jakama suomalaisesta siviilielämästä radikaalisti poikkeava maailma. Näitä rakentamassa olivat taustalla vallinnut konflikti, uhat ja sotilasyhteisö, sisäryhmän ulkopuolisille avautumattomat asiat, ulkopuolisten ryhmien luoma vertailukohta, sekä rajanveto sisä- ja ulkoryhmän välillä. Kielteisiin ilmiöihin liittyivät usein siviiliasiat, alkoholi, liikenne ja muut uhat. Myönteisiksi koettiin lähes aina rauhanturvaajayhteisö ja rauhanturvaamisen kokemus.
Tutkimuksen aineisto koostuu primäärilähteistä, sekundäärilähteistä, sekä muista lähteistä. Primäärilähteet jakautuvat alkuperäismateriaaliin, jota edustavat arkistolähteet, audiovisuaaliset lähteet ja lehdistöaineistot, sekä muistitietomateriaaliin, jota edustavat haastattelut ja muistelmakirjallisuus. Olennaisimman primäärilähdekokonaisuuden muodostavat tutkijan keväällä 2023 tekemät kaksikymmentä rauhanturvaveteraanin haastattelua. Sekundäärilähteet jakautuvat tutkimuskirjallisuuteen, joka jakautuu edelleen metodologiakirjallisuuteen ja rauhanturvaamista käsittelevään tutkimuskirjallisuuteen, tietokirjallisuuteen, sekä dokumentääreihin.
Tutkimuksessa käytettävä pääasiallinen tutkimusmenetelmä on historiantutkimuksen osalta historiantutkimuksellinen päättely ja laadullinen sisällönanalyysi. Haastattelut puolestaan edustavat historiallista muistitietohaastattelututkimusta, jossa on piirteitä sekä suljetuista että avoimista haastatteluista, kertomus- ja elämäkertahaastattelusta, sekä teema-, sisäpiiri- ja virikehaastattelusta. Haastatteluaineistoihin ja muuhun muistitietoaineistoon käytetään muistitietotutkimuksen yleisiä tutkimusmenetelmiä.
Tutkimuksen perusteella rauhanturvaamisen todellisuudet ja kokemukset olivat erittäin kokonaisvaltaisia ja voimakkaita. Kaiken keskiössä oli suomalaisrauhanturvaajien sisäryhmä, sekä sen keskenään jakama suomalaisesta siviilielämästä radikaalisti poikkeava maailma. Näitä rakentamassa olivat taustalla vallinnut konflikti, uhat ja sotilasyhteisö, sisäryhmän ulkopuolisille avautumattomat asiat, ulkopuolisten ryhmien luoma vertailukohta, sekä rajanveto sisä- ja ulkoryhmän välillä. Kielteisiin ilmiöihin liittyivät usein siviiliasiat, alkoholi, liikenne ja muut uhat. Myönteisiksi koettiin lähes aina rauhanturvaajayhteisö ja rauhanturvaamisen kokemus.