Kielitietoista mieltä vai mielitietoista kieltä? : Lapsen äidinkielen vaikutus opettajaopiskelijan käyttämään mieltä koskevaan puheeseen varhaiskasvatuksen kirjanlukutilanteessa
Turunen, Tuuli (2024-11-12)
Kielitietoista mieltä vai mielitietoista kieltä? : Lapsen äidinkielen vaikutus opettajaopiskelijan käyttämään mieltä koskevaan puheeseen varhaiskasvatuksen kirjanlukutilanteessa
(12.11.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024111391344
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024111391344
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on selvittää, vaikuttaako lapsen äidinkieli varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijan käyttämään mieltä koskevaan puheeseen varhaiskasvatuksen kirjanlukutilanteissa. Tutkielman aineisto koostuu havainnoista, joita on tehty kahdeksasta videoidusta kirjanlukutilanteesta ja koodattu ELAN-ohjelmalla. Videoista on kirjattu ylös kaikki varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijan käyttämä mieltä koskeva puhe, jossa viitataan kognitioon, havaitsemiseen, tunteisiin tai motivaatioon. Videoista kerätty aineisto on jaettu kahteen ryhmään. Toiseen ryhmään (N=4) on koottu havainnot kirjanlukutilanteista, joissa on mukana yksi tai useampi suomea toisena kielenään puhuva lapsi. Toiseen ryhmään (N=4) on koottu havainnot kirjanlukutilanteista, joissa on mukana vain suomea äidinkielenään puhuvia lapsia. Tutkielmassa hyödynnettiin sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen periaatteita.
Tulosten perusteella varhaiskasvatuksen opettajaopiskelija käytti mieltä koskevaa puhetta enemmän suomea toisena kielenä puhuvien lasten kanssa. Molemmissa ryhmissä käytettiin eniten kognitioon ja havaitsemiseen liittyviä ilmaisuja. Tunteisiin viittaavaa mieltä koskevaa puhetta oli vähiten, mutta tunteisiin viittaavia avainsanoja oli eniten kirjanlukutilanteissa, joissa oli suomea toisena kielenään puhuvia lapsia. Tilastollisesti merkitsevä ero ryhmien välillä oli motivaatiota koskevassa puheessa.
Moninaistuvassa yhteiskunnassa tulisi kiinnittää enemmän huomiota niihin lapsiin, jotka eivät puhu suomea äidinkielenään. Aiempien tutkimusten perusteella kaksikielisyys kehittää yksilön omantoiminnanohjauksen taitoja kuten itsesäätelyä ja työmuistia. Vuoden 2022 PISA-tuloksista on kuitenkin havaittavissa, että ensimmäisen polven maahanmuuttajaoppilailla on selkeitä haasteita matemaattisissa taidoissa ja lukutaidossa. Tulevaisuudessa tulisi tutkia, missä kohtaa kaksikielisyyden tutkitusti tuomat edut lapsen kehitykseen ja oppimiseen alkavat näkyä juuri suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa.
Tulosten perusteella varhaiskasvatuksen opettajaopiskelija käytti mieltä koskevaa puhetta enemmän suomea toisena kielenä puhuvien lasten kanssa. Molemmissa ryhmissä käytettiin eniten kognitioon ja havaitsemiseen liittyviä ilmaisuja. Tunteisiin viittaavaa mieltä koskevaa puhetta oli vähiten, mutta tunteisiin viittaavia avainsanoja oli eniten kirjanlukutilanteissa, joissa oli suomea toisena kielenään puhuvia lapsia. Tilastollisesti merkitsevä ero ryhmien välillä oli motivaatiota koskevassa puheessa.
Moninaistuvassa yhteiskunnassa tulisi kiinnittää enemmän huomiota niihin lapsiin, jotka eivät puhu suomea äidinkielenään. Aiempien tutkimusten perusteella kaksikielisyys kehittää yksilön omantoiminnanohjauksen taitoja kuten itsesäätelyä ja työmuistia. Vuoden 2022 PISA-tuloksista on kuitenkin havaittavissa, että ensimmäisen polven maahanmuuttajaoppilailla on selkeitä haasteita matemaattisissa taidoissa ja lukutaidossa. Tulevaisuudessa tulisi tutkia, missä kohtaa kaksikielisyyden tutkitusti tuomat edut lapsen kehitykseen ja oppimiseen alkavat näkyä juuri suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa.