Peruskoulun yläluokkalaisten lajitietämys ja lajien muistaminen
Peltola, Pinja (2024-10-22)
Peruskoulun yläluokkalaisten lajitietämys ja lajien muistaminen
Peltola, Pinja
(22.10.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024111492447
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024111492447
Tiivistelmä
Peruskoulun yläluokkalaisten biologian opintoihin kuuluu muun muassa lajintuntemusta, lajitietämystä ja ekosysteemiosaamista. Tavoitteena on ohjata oppilaita ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja toimintaa sekä tunnistamaan lajeja ja ymmärtämään niiden merkitys luonnon monimuotoisuudelle. Lajituntemuksen tason on kuitenkin huomattu laskeneen oppilailla, opettajaopiskelijoilla sekä opettajilla, ja kasvien tuntemus on selvästi heikompaa kuin eläinten. Myös ekosysteemien hahmottaminen tuottaa etenkin oppilaille yhä useammin hankaluuksia. Oppilaan taustalla kuten harrastuksilla ja perheellä on havaittu olevan osittain vaikutusta siihen, miten hyvin hän pystyy nimeämään lajeja. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää peruskoulun yläluokkalaisten lajitietämystä ja ekosysteemiosaamista. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Vastauksia kyselylomakkeeseen tuli yhteensä 258. Lomakkeessa kysyttiin oppilaan taustatietoja kuten ikää, harrastuksia, asuinaluetyyppiä ja viimeistä todistuksen biologian numeroa. Lomakkeessa oli myös osio, jossa oppilaat luettelivat ulkomuistista eläin- ja kasvilajeja siinä järjestyksessä kuin ne tulivat oppilaille mieleen, sekä osio, jossa oppilaat sijoittivat luettelemansa lajit oikeisiin ekosysteemeihin. Tulosten perusteella oppilaat mainitsivat eläimiä enemmän kuin kasveja sekä lajillisesti että määrällisesti. Yleisimmin tunnettuja eläinlajeja olivat karhu, hirvi ja susi, ja kasvilajeja koivu, kuusi ja voikukka. Oppilaat luettelivat eläimistä eniten nisäkkäitä ja lintuja, ja kasveista kaksisirkkaisia ja havupuita. Oppilaiden taustatekijöistä viimeisimmällä biologian numerolla, koululuokalla, iällä ja luontosuhteella oli positiivinen yhteys siihen, kuinka paljon oppilaat muistivat lajeja. Harrastuksella, vanhempien ammatilla, asuinaluetyypillä ja kuinka usein oppilas käy luonnossa ei ollut yhteyttä oppilaan muistamaan lajimäärän. Oppilaista vain noin neljäsosa vastasi ekosysteemitehtävään ohjeiden mukaisesti, joten tehtävään liittyvää analysointia ei voinut suorittaa suunnitellulla tavalla. Tehtävä saattoi olla liian vaikeasti ymmärrettävissä tai haastava oppilaille. Tulokset ovat samansuuntaisia muiden samaan aiheeseen liittyvien tutkimusten tulosten kanssa. Tulevaisuudessa on tärkeää jatkaa tutkimusta aiheesta ja lisäksi miettiä yhä tehokkaampia opetusmenetelmiä, joiden avulla voisi parantaa oppilaiden lajitietämystä sekä ekosysteemiosaamista ja vähentää kasvisokeutta.