Tuleeko oikeudenmukaisuusteorioiden soveltua käytäntöön?
Pesonen, Tuomas (2024-11-08)
Tuleeko oikeudenmukaisuusteorioiden soveltua käytäntöön?
Pesonen, Tuomas
(08.11.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024111492384
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024111492384
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee oikeudenmukaisuusteorioiden käytännön soveltuvuutta.
Tutkielmassa arvioidaan oikeudenmukaisuusteorioita sen perusteella, soveltuvatko ne
tämänpäiväiseen poliittiseen elämään ja tarvitseeko niiden edes soveltua. Aloitan tutkielman
käsittelemällä oikeudenmukaisuutta filosofisena ongelmana.
Tarkastelen erityisesti Platonin teosta Valtio, Millin teoksia Utilitarismi ja Vapaudesta sekä Rawlsin
teosta Oikeudenmukaisuusteoria. Teoksissa käsitellään oikeudenmukaisuutta yleisesti ja erityisesti
oikeudenmukaista yhteiskuntaa.
Pablo Gilabert on kirjoittanut artikkelin poliittisten teorioiden toteutettavuudesta, jota käytän työssä
alustuksena argumentteihin toteutettavuuden puolesta ja sitä vastaan. Toteutettavuudella tarkoitetaan
sitä, voidaanko näkemystä soveltaa käytännössä ja millä todennäköisyydellä. Amartya Sen esittää
oman näkemyksensä siitä, miksi tarvitsemme poliittista filosofiaa. Hänen näkemyksensä on, että
tarvitsemme poliittista filosofiaa vertaillaksemme parempia ja huonompia yhteiskuntia, jotta voimme
tehdä nykyisestä yhteiskunnastamme paremman. Senin argumentin jälkeen esittelen G.A. Cohenin
argumentin, jonka mukaan poliittisen filosofian ja sen teorioiden tehtävänä on tutkia normatiivisia
periaatteita, joita ei voida perustella tosiasioilla. Tämä johtaa siihen, ettei toteutettavuus ole
merkityksellistä teorian kannalta.
Johtopäätökseni on, että oikeudenmukaisuusteorioiden ensisijainen tehtävä on tutkia
perustavanlaatuisia oikeudenmukaisuuden periaatteita. Poliittinen filosofia ja sen teoriat voivat
tarjota oikeutuksia poliittisille päätöksille, mutta sen ensisijainen tehtävä on filosofinen, eli sen tulisi
kertoa kuinka meidän pitäisi ajatella
Tutkielmassa arvioidaan oikeudenmukaisuusteorioita sen perusteella, soveltuvatko ne
tämänpäiväiseen poliittiseen elämään ja tarvitseeko niiden edes soveltua. Aloitan tutkielman
käsittelemällä oikeudenmukaisuutta filosofisena ongelmana.
Tarkastelen erityisesti Platonin teosta Valtio, Millin teoksia Utilitarismi ja Vapaudesta sekä Rawlsin
teosta Oikeudenmukaisuusteoria. Teoksissa käsitellään oikeudenmukaisuutta yleisesti ja erityisesti
oikeudenmukaista yhteiskuntaa.
Pablo Gilabert on kirjoittanut artikkelin poliittisten teorioiden toteutettavuudesta, jota käytän työssä
alustuksena argumentteihin toteutettavuuden puolesta ja sitä vastaan. Toteutettavuudella tarkoitetaan
sitä, voidaanko näkemystä soveltaa käytännössä ja millä todennäköisyydellä. Amartya Sen esittää
oman näkemyksensä siitä, miksi tarvitsemme poliittista filosofiaa. Hänen näkemyksensä on, että
tarvitsemme poliittista filosofiaa vertaillaksemme parempia ja huonompia yhteiskuntia, jotta voimme
tehdä nykyisestä yhteiskunnastamme paremman. Senin argumentin jälkeen esittelen G.A. Cohenin
argumentin, jonka mukaan poliittisen filosofian ja sen teorioiden tehtävänä on tutkia normatiivisia
periaatteita, joita ei voida perustella tosiasioilla. Tämä johtaa siihen, ettei toteutettavuus ole
merkityksellistä teorian kannalta.
Johtopäätökseni on, että oikeudenmukaisuusteorioiden ensisijainen tehtävä on tutkia
perustavanlaatuisia oikeudenmukaisuuden periaatteita. Poliittinen filosofia ja sen teoriat voivat
tarjota oikeutuksia poliittisille päätöksille, mutta sen ensisijainen tehtävä on filosofinen, eli sen tulisi
kertoa kuinka meidän pitäisi ajatella