Luokanopettajaopiskelijoiden kokema luokanhallinnallinen minäpystyvyys sekä asenteet luokanhallintaa kohtaan
Maikola, Miisa (2024-10-30)
Luokanopettajaopiskelijoiden kokema luokanhallinnallinen minäpystyvyys sekä asenteet luokanhallintaa kohtaan
Maikola, Miisa
(30.10.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024111895045
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024111895045
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Turun yliopiston luokanopettajaopiskelijoiden kokemaa luokanhallinnallista minäpystyvyyttä sekä heidän asenteitaan luokanhallintaa kohtaan. Lisäksi selvitettiin, esiintyykö luokanhallinnallisen minäpystyvyyden ja luokanhallintaa kohtaan olevien asenteiden kokemuksilla yhteyttä toisiinsa. Luokanhallinnalla tarkoitetaan opettajan toimintaa, jonka avulla hän pyrkii tukemaan opetuksellisten tavoitteiden täyttymistä ja oppimiselle suotuisan ympäristön muodostumista koulupäivien aikana. Aihe on tärkeä tutkittavaksi, koska luokanopettajaopiskelijoiden myönteisten luokanhallinnallisten minäpystyvyyskokemuksien tukemiseksi on tärkeää saada ajankohtaista tietoa ja ymmärtää erilaisten taustatekijöiden – opiskeluvaiheen ja opetuskokemuksen – vaikutuksia osana luokanhallinnallisten minäpystyvyyskokemuksien muodostumista.
Tutkimusaineiston kerääminen toteutettiin kyselylomakkeella, jonka väittämät mittasivat luokanhallinnallista minäpystyvyyttä sekä asenteita viisiportaisella likert-asteikolla kahden mittarin avulla. Kyselylomake lähetettiin helmikuussa 2024 Turun yliopistossa Turun- ja Rauman kampuksilla opiskelleiden luokanopettajaopiskelijoiden sähköpostilistoille, ja aineistonkeruun päätyttyä kyselyyn saatiin yhteensä 103 vastausta. Tutkimuksen aineistonkäsittely toteutettiin kvantitatiivisin menetelmin tilastollisten ryhmävertailujen ja korrelaatioanalyysien avulla.
Tutkimuksessa saatiin selville, että luokanopettajaopiskelijat kokevat kokonaisuudessaan korkeaa luokanhallinnallista minäpystyvyyttä. Opiskeluvaiheen perusteella maisterivaiheen opiskelijat kokevat kandidaattivaiheen opiskelijoita korkeampaa luokanhallinnallista minäpystyvyyttä opetuksen hallinnan osa-alueella. Tutkimustulosten valossa käytännön opetuskokemus näyttäisi olevan keskeisessä asemassa luokanhallinnallisen minäpystyvyyden muodostumisessa kaikilla luokanhallinnan osa-alueilla – opetuksen hallinta, vuorovaikutussuhteiden hallinta ja käyttäytymisen hallinta. Tutkimuksessa saatiin myös selville, että luokanopettajaopiskelijat suhtautuvat asenteiden perusteella luokanhallintaan neutraalisti, mutta myönteissävytteisesti. Luokanhallinnallisella minäpystyvyydellä ja luokanhallintaa kohtaan olevilla asenteilla ei kuitenkaan todettu olevan merkitsevää yhteyttä toisiinsa.
Tutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa luokanopettajaopiskelijoiden luokanhallinnallisesta minäpystyvyydestä ja asenteista luokanhallintaa kohtaan, ja ne luovat pohjaa laajemmille jatkotutkimusmahdollisuuksille esimerkiksi eri taustamuuttujilla tai tutkimusjoukoilla.
Tutkimusaineiston kerääminen toteutettiin kyselylomakkeella, jonka väittämät mittasivat luokanhallinnallista minäpystyvyyttä sekä asenteita viisiportaisella likert-asteikolla kahden mittarin avulla. Kyselylomake lähetettiin helmikuussa 2024 Turun yliopistossa Turun- ja Rauman kampuksilla opiskelleiden luokanopettajaopiskelijoiden sähköpostilistoille, ja aineistonkeruun päätyttyä kyselyyn saatiin yhteensä 103 vastausta. Tutkimuksen aineistonkäsittely toteutettiin kvantitatiivisin menetelmin tilastollisten ryhmävertailujen ja korrelaatioanalyysien avulla.
Tutkimuksessa saatiin selville, että luokanopettajaopiskelijat kokevat kokonaisuudessaan korkeaa luokanhallinnallista minäpystyvyyttä. Opiskeluvaiheen perusteella maisterivaiheen opiskelijat kokevat kandidaattivaiheen opiskelijoita korkeampaa luokanhallinnallista minäpystyvyyttä opetuksen hallinnan osa-alueella. Tutkimustulosten valossa käytännön opetuskokemus näyttäisi olevan keskeisessä asemassa luokanhallinnallisen minäpystyvyyden muodostumisessa kaikilla luokanhallinnan osa-alueilla – opetuksen hallinta, vuorovaikutussuhteiden hallinta ja käyttäytymisen hallinta. Tutkimuksessa saatiin myös selville, että luokanopettajaopiskelijat suhtautuvat asenteiden perusteella luokanhallintaan neutraalisti, mutta myönteissävytteisesti. Luokanhallinnallisella minäpystyvyydellä ja luokanhallintaa kohtaan olevilla asenteilla ei kuitenkaan todettu olevan merkitsevää yhteyttä toisiinsa.
Tutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa luokanopettajaopiskelijoiden luokanhallinnallisesta minäpystyvyydestä ja asenteista luokanhallintaa kohtaan, ja ne luovat pohjaa laajemmille jatkotutkimusmahdollisuuksille esimerkiksi eri taustamuuttujilla tai tutkimusjoukoilla.