Sisärajavalvonnan väliaikainen täytäntöönpano Suomen perustuslaissa turvatun liikkumisvapauden sekä Euroopan unionin henkilöiden vapaan liikkuvuuden näkökulmasta
Lampinen, Aada (2024-11-14)
Sisärajavalvonnan väliaikainen täytäntöönpano Suomen perustuslaissa turvatun liikkumisvapauden sekä Euroopan unionin henkilöiden vapaan liikkuvuuden näkökulmasta
(14.11.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024111894776
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024111894776
Tiivistelmä
Tämä notaarityö on laadittu seminaarityön “Sisärajavalvonnan väliaikainen täytäntöönpano perustuslaissa turvatun liikkumisvapauden sekä Euroopan unionin oikeuden liikkumisvapauden näkökulmasta” pohjalta. Työ tarkastelee sisärajavalvonnan palauttamisen vaikutuksia liikkumisvapauteen sekä sitä, millaisia epäkohtia on ilmennyt, kun Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat palauttaneet rajavalvonnan sisärajoilleen. Työssä tarkastellaan myös liikkumisvapauden tosiasiallista toteutumista Suomen sisärajoilla koronapandemian ensimmäisen aallon aikana. Koronapandemian jälkeen sisärajavalvonnan palauttamista koskevaan sääntelyyn on tullut myös toivottuja muutoksia. Työn tutkimusmenetelmä on lainopillinen.
Keskeiset tutkimustulokset osoittavat, että liikkumisvapaus on toteutunut Suomen sisärajoilla heikentyneesti koronapandemian ensimmäisen aallon aikana. Viranomaisten tiedotus on myös ollut omiaan johtamaan ihmisiä harhaan heidän luullessaan rajavalvonnan palauttamisen ja sen suunnittelemisen tarkoittavan sisärajojen sulkemista kokonaan. Jäsenvaltioiden toimet eivät myöskään olleet kaikilta osin lainmukaisia sisärajavalvonnan palauttamisessa ja pandemia toi esiin Schengenin rajasäännöstön puutteellisuuden pandemian aiheuttaman poikkeustilan hallitsemiseksi. Johtopäätöksissä korostetaan viranomaisten selkeän tiedotuksen merkitystä kansalaisten oikeussuojan turvaamiseksi ja Schengenin rajasäännöstöön jo tehtyjen muutosten merkitystä tulevaisuuden pandemiatilanteiden hallinnassa.
Keskeiset tutkimustulokset osoittavat, että liikkumisvapaus on toteutunut Suomen sisärajoilla heikentyneesti koronapandemian ensimmäisen aallon aikana. Viranomaisten tiedotus on myös ollut omiaan johtamaan ihmisiä harhaan heidän luullessaan rajavalvonnan palauttamisen ja sen suunnittelemisen tarkoittavan sisärajojen sulkemista kokonaan. Jäsenvaltioiden toimet eivät myöskään olleet kaikilta osin lainmukaisia sisärajavalvonnan palauttamisessa ja pandemia toi esiin Schengenin rajasäännöstön puutteellisuuden pandemian aiheuttaman poikkeustilan hallitsemiseksi. Johtopäätöksissä korostetaan viranomaisten selkeän tiedotuksen merkitystä kansalaisten oikeussuojan turvaamiseksi ja Schengenin rajasäännöstöön jo tehtyjen muutosten merkitystä tulevaisuuden pandemiatilanteiden hallinnassa.