School nurse as a provider of mental health support – Reflections on current practices and visions for the future
Putkuri, Tiina (2024-12-05)
School nurse as a provider of mental health support – Reflections on current practices and visions for the future
(05.12.2024)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9940-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9940-8
Tiivistelmä
The purpose of this study was to examine the role of school nurses as providers of mental health support now and in the future.
The study was conducted in two phases. In the first phase, the role of the school nurse was examined through both the national (macro level) and organizational (mezzo level) perspectives. In the second phase, the role was examined through an individual (micro level) perspective. Sub-studies were conducted with a qualitative, descriptive design (Papers I & II); a descriptive, convergent mixed method (posttest only) design (Paper III); and a one-group quasi-experimental (pre- and posttest) design (Paper IV). Participants were the stakeholders in school health care (n=25), public health nurses (n=47), and public health nursing students (n=64). Additionally, feedback from learners (n=2 594) collected from an e-learning course platform was utilized as data.
The results of the first phase indicated that there is no unified future vision for the mental health support provided in school environments, and the role of the school nurse as a provider of this support is unclear. Several national- and organizational-level changes are needed, ranging from legislative amendments to the modeling of procedures. The results of the second phase indicate that school nurses are willing to implement mental health promotion, as well as the prevention and treatment of mental health problems, in their work. Competence in all these areas is needed when working as a school nurse. Participation in the developed e-learning course ‘Mental health promotion in school health care’ was good and the learners were well satisfied with the program. The e-learning course significantly increased participants’ self-efficacy, but more reliable study designs are needed to confirm these results.
The conclusion of the study is that a clear future vision needs to be established, and the macro and mezzo-level needs must be addressed before the potential of school nurses as providers of mental health support is optimally utilized. Because of their expertise in health promotion and prevention, the efforts of school nurses should be directed towards these areas. In line with their expertise, the most suitable role for school nurses would be to provide psychoeducation, involve parents, and promote – with evidence-based methods – health habits that promote mental health, prevent problems, and alleviate symptoms. Kouluterveydenhoitaja mielenterveystuen tarjoajana –pohdintoja nykykäytännöistä ja visioita tulevaisuuteen
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kouluterveydenhoitajan roolia mielenterveystuen tarjoajana nyt ja tulevaisuudessa. Tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa.
Ensimmäisessä vaiheessa roolia tarkasteltiin kansallisen tason (makrotaso) ja organisaatiotason (mesotaso) kautta, toisessa vaiheessa yksilötason (mikrotaso) kautta. Osatutkimusten tutkimusasetelmat olivat laadullinen kuvaileva tutkimus (artikkelit I & II), kuvaileva, konvergentti monimenetelmätutkimus (vain jälkeen mittaus) (artikkeli III), ja yhden ryhmän kvasikokeellinen tutkimus (ennen ja jälkeen mittaukset) (artikkeli IV). Osallistujina oli kouluterveydenhuollon sidosryhmiin kuuluvia henkilöitä (n=25), terveydenhoitajia (n=47) ja terveydenhoitajaopiskelijoita (n=64). Lisäksi aineistona käytettiin oppijoilta (n=2 594) verkkokurssialustan kautta kerättyä palautetta.
Ensimmäisen vaiheen tulokset osoittivat, että kouluympäristössä tarjottavasta mielenterveystuesta ei ole yhteistä tulevaisuudenvisiota ja terveydenhoitajan rooli tuen tarjoajana on epäselvä. Tutkimuksessa tunnistettiin useita kansallisen ja organisaatiotason muutostarpeita, aina lakimuutoksista toimintatapojen mallintamiseen. Toisen vaiheen tulokset osoittivat, että kouluterveydenhoitajat ovat halukkaita toteuttamaan sekä mielenterveyden edistämistä että mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä ja hoitamista. He tarvitsevat työssään osaamista kaikilla näillä alueilla. Tutkimuksen aikana kehitettyyn ’Mielenterveyden edistäminen kouluterveydenhuollossa’ -verkkokurssiin osallistuttiin hyvin ja siihen oltiin tyytyväisiä. Verkkokurssi lisäsi osallistujien minäpystyvyyttä merkittävästi, mutta tuloksen vahvistamiseksi tarvitaan luotettavampi tutkimusasetelma.
Kouluterveydenhoitajien potentiaalin optimaalinen hyödyntäminen mielenterveystuen tarjoamisessa edellyttää selkeän tulevaisuuden vision muodostamista sekä tunnistettuihin muutostarpeisiin vastaamista. Terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn asiantuntijoina kouluterveydenhoitajien työtä tulee suunnata erityisesti näille alueille. Terveydenhoitajien professioon soveltuu rooli psykoedukaation tarjoajana, vanhempien osallistajana ja mielenterveyttä edistävien, ongelmia ehkäisevien ja oireita lievittävien terveystottumusten edistäjänä näyttöön perustuvia menetelmiä hyödyntäen.
The study was conducted in two phases. In the first phase, the role of the school nurse was examined through both the national (macro level) and organizational (mezzo level) perspectives. In the second phase, the role was examined through an individual (micro level) perspective. Sub-studies were conducted with a qualitative, descriptive design (Papers I & II); a descriptive, convergent mixed method (posttest only) design (Paper III); and a one-group quasi-experimental (pre- and posttest) design (Paper IV). Participants were the stakeholders in school health care (n=25), public health nurses (n=47), and public health nursing students (n=64). Additionally, feedback from learners (n=2 594) collected from an e-learning course platform was utilized as data.
The results of the first phase indicated that there is no unified future vision for the mental health support provided in school environments, and the role of the school nurse as a provider of this support is unclear. Several national- and organizational-level changes are needed, ranging from legislative amendments to the modeling of procedures. The results of the second phase indicate that school nurses are willing to implement mental health promotion, as well as the prevention and treatment of mental health problems, in their work. Competence in all these areas is needed when working as a school nurse. Participation in the developed e-learning course ‘Mental health promotion in school health care’ was good and the learners were well satisfied with the program. The e-learning course significantly increased participants’ self-efficacy, but more reliable study designs are needed to confirm these results.
The conclusion of the study is that a clear future vision needs to be established, and the macro and mezzo-level needs must be addressed before the potential of school nurses as providers of mental health support is optimally utilized. Because of their expertise in health promotion and prevention, the efforts of school nurses should be directed towards these areas. In line with their expertise, the most suitable role for school nurses would be to provide psychoeducation, involve parents, and promote – with evidence-based methods – health habits that promote mental health, prevent problems, and alleviate symptoms.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kouluterveydenhoitajan roolia mielenterveystuen tarjoajana nyt ja tulevaisuudessa. Tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa.
Ensimmäisessä vaiheessa roolia tarkasteltiin kansallisen tason (makrotaso) ja organisaatiotason (mesotaso) kautta, toisessa vaiheessa yksilötason (mikrotaso) kautta. Osatutkimusten tutkimusasetelmat olivat laadullinen kuvaileva tutkimus (artikkelit I & II), kuvaileva, konvergentti monimenetelmätutkimus (vain jälkeen mittaus) (artikkeli III), ja yhden ryhmän kvasikokeellinen tutkimus (ennen ja jälkeen mittaukset) (artikkeli IV). Osallistujina oli kouluterveydenhuollon sidosryhmiin kuuluvia henkilöitä (n=25), terveydenhoitajia (n=47) ja terveydenhoitajaopiskelijoita (n=64). Lisäksi aineistona käytettiin oppijoilta (n=2 594) verkkokurssialustan kautta kerättyä palautetta.
Ensimmäisen vaiheen tulokset osoittivat, että kouluympäristössä tarjottavasta mielenterveystuesta ei ole yhteistä tulevaisuudenvisiota ja terveydenhoitajan rooli tuen tarjoajana on epäselvä. Tutkimuksessa tunnistettiin useita kansallisen ja organisaatiotason muutostarpeita, aina lakimuutoksista toimintatapojen mallintamiseen. Toisen vaiheen tulokset osoittivat, että kouluterveydenhoitajat ovat halukkaita toteuttamaan sekä mielenterveyden edistämistä että mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä ja hoitamista. He tarvitsevat työssään osaamista kaikilla näillä alueilla. Tutkimuksen aikana kehitettyyn ’Mielenterveyden edistäminen kouluterveydenhuollossa’ -verkkokurssiin osallistuttiin hyvin ja siihen oltiin tyytyväisiä. Verkkokurssi lisäsi osallistujien minäpystyvyyttä merkittävästi, mutta tuloksen vahvistamiseksi tarvitaan luotettavampi tutkimusasetelma.
Kouluterveydenhoitajien potentiaalin optimaalinen hyödyntäminen mielenterveystuen tarjoamisessa edellyttää selkeän tulevaisuuden vision muodostamista sekä tunnistettuihin muutostarpeisiin vastaamista. Terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn asiantuntijoina kouluterveydenhoitajien työtä tulee suunnata erityisesti näille alueille. Terveydenhoitajien professioon soveltuu rooli psykoedukaation tarjoajana, vanhempien osallistajana ja mielenterveyttä edistävien, ongelmia ehkäisevien ja oireita lievittävien terveystottumusten edistäjänä näyttöön perustuvia menetelmiä hyödyntäen.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2825]