Äidin mentalisaatiokyvyn yhteys äidin emotionaaliseen saatavillaoloon

Abstract

Vanhemmuuden emotionaalisen laadun tiedetään olevan yhteydessä vanhemman ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen sekä lapsen kokonaisvaltaiseen kasvuun ja kehitykseen. Vanhemman kyky luoda turvallinen kiintymyssuhde lapseen sekä ymmärtää lapsen mieltä on pohjana emotionaalisesti tyydyttävälle vuorovaikutukselle. Mentalisaatiokyky eli reflektiivinen funktio toimii välittäjänä sensitiivisen vanhemmuuden toteuttamiselle, jolloin vanhempi kykenee orientoitumaan lapsen mieleen ja sopeuttamaan omaa toimintaa vuorovaikutuksessa. Vanhemman ja lapsen välisen emotionaalisen suhteen laatua voidaan tarkastella kokonaisvaltaisesti emotionaalisen saatavillaolon viitekehyksestä, joka huomioi vuorovaikutuksessa useita osa-alueita positiivisen interaktion näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa oli tarkoituksena selvittää, onko äidin mentalisaatiotaidot, eli reflektiivinen kyky yhteydessä äidin emotionaaliseen saatavillaoloon videoidussa vuorovaikutustilanteessa lapsen kanssa. Äitien mentalisaatiokykyä kartoitettiin itsearviointikyselyllä lapsen 6 kuukauden ja 24 kuukauden iässä. Kyselyiden tulosten pohjalta luotiin mentalisaatioprofiilit, joissa tutkittavat on jaettu luokkiin mentalisaatiokyvyn perusteella. Emotionaalista saatavillaoloa tarkasteltiin äitien ja lasten dyadisen vuorovaikutustilanteen avulla, joka toteutettiin lapsen ollessa 2,5-vuotias. Vuorovaikutustilanteet videoitiin ja pisteytettiin Emotional Availability Scales -menetelmällä. Vuorovaikutuksesta arvioitiin äidin emotionaalisen saatavillaolon dimensiot, eli sensitiivisyys, jäsentäminen, ei-tunkeilevuus ja ei-vihamielisyys. Aineistossa yhteensä 387 äitiä osallistui sekä vuorovaikutushavainnointiin, että reflektiivisen kyvyn arviointiin. Tutkimuksen aineisto on osa FinnBrain-tutkimushankkeessa kerättyä dataa. Äidin korkeammat mentalisaatiokyvyt lapsen ollessa 6 ja 24 kuukautta olivat yhteydessä äidin korkeampaan sensitiivisyyteen äidin ja lapsen vuorovaikutustilanteessa lapsen ollessa 30 kuukautta. Äidin mentalisaatiokyky lapsen ollessa 6 kuukautta oli yhteydessä myös äidin ei-vihamielisyyteen äidin ja lapsen vuorovaikutustilanteessa lapsen ollessa 30 kuukautta. Reflektiivisen kyvyn ja emotionaalisen saatavillaolon jäsentämisen ja ei-tunkeilevuuden väliltä ei löytynyt odotusten vastaisesti yhteyksiä. Mentalisaation yhteydet ei-vihamielisyyteen ja erityisesti sensitiivisyyteen ovat saman suuntaisia aiemman tutkimustiedon kanssa. Äidin mentalisaatiolla tiedetään olevan merkittävä vaikutus sensitiiviseen vanhemmuuteen ja kiintymyssuhteen laatuun. Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että äidin mentalisaatiokyky, eli kyky virittäytyä lapsen mielentiloihin, on merkitsevä tekijä äidin emotionaalisen vuorovaikutuksen laadulle. Tämän tutkimuksen tulokset ovat linjassa aiempaan tutkimustietoon äidin mentalisaatiokyvyn, emotionaalisesti ravitsevan varhaisen vuorovaikutuksen ja lapsen turvallisen kiintymyksen välisistä suhteista. Varhaisen vuorovaikutuksen tarkastelussa huomion kiinnittäminen äidin mentalisaatiokykyyn ja sen tukemiseen voi parantaa emotionaalisen vuorovaikutuksen laatua, mikä puolestaan vahvistaa kiintymyssuhdetta sekä tukee lapsen kehitystä.