Koulusegregaation ja koulujen maineen vaikutukset Turun peruskouluihin
Sarapelto, Karoliina (2024-11-11)
Koulusegregaation ja koulujen maineen vaikutukset Turun peruskouluihin
Sarapelto, Karoliina
(11.11.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024112195911
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024112195911
Tiivistelmä
Alueellinen segregaatio viittaa sosioekonomisen aseman ja tulotason eroihin eri asuinalueilla, mikä johtaa huono-osaisten ja etnisten vähemmistöjen sekä keskiluokkaisten perheiden eriytymiseen omille alueilleen. Tällä eriytymisellä on merkittäviä vaikutuksia kouluihin, sillä koulusegregaatio vaikuttaa oppilaspohjan kautta oppimistuloksiin ja oppilaiden minäkuvaan. Koulujen maine puolestaan vaikuttaa perheiden kouluvalintoihin ja muuttopäätöksiin. Perusopetuslain mukaan oppilas sijoitetaan lähikouluunsa, jotta koulumatkat olisivat mahdollisimman lyhyitä ja turvallisia. Oppilas voi kuitenkin hakea toiseen kouluun, esimerkiksi erikoisluokalle.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan koulusegregaation ja koulujen maineen vaikutuksia Turun peruskouluihin. Keskiössä ovat myös kouluvalinnat sekä oppilaaksiottoalueet ja niiden mahdollinen muokkaaminen. Tutkimus on toteutettu haastattelemalla peruskoulujen rehtoreita ja koulusegregaation asiantuntijoita, ja kerätty aineisto on analysoitu sisällönanalyysin keinoin.
Tulokset osoittavat, että alueellinen segregaatio on Turussa voimakasta ja vaikuttaa peruskouluihin. Segregaatio ilmenee monin eri tavoin ja etenkin lasten välinen eriytyminen on Turussa voimistunut. Huono-osaisuus vaikuttaa eri alueilla, ja se heijastuu myös kouluihin. Maahanmuuttajataustainen segregaatio on havaittavissa joissakin Turun peruskouluissa. Koulujen maine vaikuttaa kouluvalintoihin, minkä vuoksi perheet saattavat haluta sijoittaa lapsensa muuhun kouluun kuin lähikouluunsa tai valita painotetun opetuksen luokan tavallisen sijaan. Koulujen mainetyön lisääminen voisi vähentää leimaantumista ja torjuntaa.
Turun kaupungilla on erilaisia toimia koulusegregaation ehkäisemiseksi ja poistamiseksi, ja oppilaaksiottoalueiden muokkaaminen voidaan nähdä yhtenä mahdollisena keinona. Kuitenkin tutkimuksen perusteella nykyinen järjestelmä, jossa lähikoulu on oppilaan ensisijainen koulu, vaikuttaa olevan hyvä ratkaisu koulusegregaation ehkäisemiseksi. Turun kaupungin hankkeet ovat esimerkkejä koulusegregaation vähentämiseksi tehdystä työstä.
Koulusegregaation hillitsemiseksi tarvitaan kattavaa lähestymistapaa, joka huomioi sekä alueelliset että koulukohtaiset tekijät. Koulusegregaatio on monimutkainen ilmiö, jonka ratkaiseminen edellyttää eri toimialojen tiivistä yhteistyötä ja syvällistä tutkimusta. Vaikka Suomessa on jo tutkittu koulusegregaatiota, Turun tilanteeseen liittyvää tutkimusta tarvitaan lisää. Regional segregation refers to disparities in socioeconomic status and income levels across different residential areas, leading to the separation of disadvantaged and ethnic minority groups from middle-class families. This segregation has significant implications for schools, as school segregation affects educational outcomes and students' self-perception through the composition of the student body. Furthermore, the reputation of schools influences families' school choices and relocation decisions. According to the Basic Education Act, students are assigned to their local school to ensure that travel distances are as short and safe as possible; however, students can apply to attend a different school, such as one with specialized classes.
This study examines the impact of school segregation and school reputation on Turku elementary schools. It also focuses on school choices and the potential modification of student admission areas. The research was conducted by interviewing principals of elementary schools and experts on school segregation, and the collected data was analyzed using qualitative content analysis.
The results indicate that regional segregation is strong in Turku and affects elementary schools. Segregation appears in various ways, and particularly the segregation among children has intensified in Turku. Disadvantage is evident in different areas and is reflected in the schools. Segregation based on immigrant backgrounds is also appearing in some elementary schools of Turku. The reputation of schools affects school choices, leading families to prefer placing their children in schools other than their local school or to choose specialized classes over standard ones. Enhancing the reputation of schools could help reduce stigma and rejection.
The city of Turku has implemented various measures to prevent and eliminate school segregation, and modifying student admission areas may be seen as one possible approach. However, based on research, the current system in which the neighborhood school is the primary school for students, appears to be an effective solution for preventing school segregation.The initiatives undertaken by the city of Turku serve as examples of efforts made to reduce school segregation.
To mitigate school segregation, a comprehensive approach is needed that takes into account both regional and school-specific factors. School segregation is a complex phenomenon that requires close collaboration among different sectors and more in-depth research. Although school segregation has already been studied in Finland, there is a need for additional research related to the situation in Turku.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan koulusegregaation ja koulujen maineen vaikutuksia Turun peruskouluihin. Keskiössä ovat myös kouluvalinnat sekä oppilaaksiottoalueet ja niiden mahdollinen muokkaaminen. Tutkimus on toteutettu haastattelemalla peruskoulujen rehtoreita ja koulusegregaation asiantuntijoita, ja kerätty aineisto on analysoitu sisällönanalyysin keinoin.
Tulokset osoittavat, että alueellinen segregaatio on Turussa voimakasta ja vaikuttaa peruskouluihin. Segregaatio ilmenee monin eri tavoin ja etenkin lasten välinen eriytyminen on Turussa voimistunut. Huono-osaisuus vaikuttaa eri alueilla, ja se heijastuu myös kouluihin. Maahanmuuttajataustainen segregaatio on havaittavissa joissakin Turun peruskouluissa. Koulujen maine vaikuttaa kouluvalintoihin, minkä vuoksi perheet saattavat haluta sijoittaa lapsensa muuhun kouluun kuin lähikouluunsa tai valita painotetun opetuksen luokan tavallisen sijaan. Koulujen mainetyön lisääminen voisi vähentää leimaantumista ja torjuntaa.
Turun kaupungilla on erilaisia toimia koulusegregaation ehkäisemiseksi ja poistamiseksi, ja oppilaaksiottoalueiden muokkaaminen voidaan nähdä yhtenä mahdollisena keinona. Kuitenkin tutkimuksen perusteella nykyinen järjestelmä, jossa lähikoulu on oppilaan ensisijainen koulu, vaikuttaa olevan hyvä ratkaisu koulusegregaation ehkäisemiseksi. Turun kaupungin hankkeet ovat esimerkkejä koulusegregaation vähentämiseksi tehdystä työstä.
Koulusegregaation hillitsemiseksi tarvitaan kattavaa lähestymistapaa, joka huomioi sekä alueelliset että koulukohtaiset tekijät. Koulusegregaatio on monimutkainen ilmiö, jonka ratkaiseminen edellyttää eri toimialojen tiivistä yhteistyötä ja syvällistä tutkimusta. Vaikka Suomessa on jo tutkittu koulusegregaatiota, Turun tilanteeseen liittyvää tutkimusta tarvitaan lisää.
This study examines the impact of school segregation and school reputation on Turku elementary schools. It also focuses on school choices and the potential modification of student admission areas. The research was conducted by interviewing principals of elementary schools and experts on school segregation, and the collected data was analyzed using qualitative content analysis.
The results indicate that regional segregation is strong in Turku and affects elementary schools. Segregation appears in various ways, and particularly the segregation among children has intensified in Turku. Disadvantage is evident in different areas and is reflected in the schools. Segregation based on immigrant backgrounds is also appearing in some elementary schools of Turku. The reputation of schools affects school choices, leading families to prefer placing their children in schools other than their local school or to choose specialized classes over standard ones. Enhancing the reputation of schools could help reduce stigma and rejection.
The city of Turku has implemented various measures to prevent and eliminate school segregation, and modifying student admission areas may be seen as one possible approach. However, based on research, the current system in which the neighborhood school is the primary school for students, appears to be an effective solution for preventing school segregation.The initiatives undertaken by the city of Turku serve as examples of efforts made to reduce school segregation.
To mitigate school segregation, a comprehensive approach is needed that takes into account both regional and school-specific factors. School segregation is a complex phenomenon that requires close collaboration among different sectors and more in-depth research. Although school segregation has already been studied in Finland, there is a need for additional research related to the situation in Turku.