Lahopuun merkitys taajamametsissä ja sen määrään vaikuttavat tekijät

Abstract

Lahopuuta käyttää elinympäristönään tai kasvualustanaan usea eri laji ja lahopuulla onkin suuri vaikutus metsäluonnon monimuotoisuuteen. Jopa yksi neljäsosa suomalaisen metsän eliöstöstä on riippuvainen lahopuusta. Metsien kasvava kulutus on vähentänyt lahopuun määrää erityisesti talousmetsissä, mutta myös kaupunkialueen metsissä. Rakennetussa ympäristössä metsän kasvuolosuhteet ovat erilaiset, sillä ne poikkeavat luonnonympäristöstä. Kaupunkialueiden metsänhoidossa onkin huomioitava metsän vaatimat biologiset tekijät sekä metsän viihtyvyys sen käyttäjien näkökulmasta. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella lahopuun määrää ja siihen vaikuttavia tekijöitä taajamametsissä Turun alueella, sekä selvittää lahopuulla elävän lajiston habitaattivaatimuksia. Keräsin aineiston kolmelta tutkimusalueelta: Runosmäestä, Varissuolta ja Puistomäestä. Tein jokaiselle alueelle kaksi koealaa, joista mittasin lahopuuston määrää sekä laadullisia ominaisuuksia. Kirjasin myös ylös, mikäli havaitsin puun rungolla jo takin kääpälajia. Lahopuuhavaintoja tein yhteensä 196, joista kääpää esiintyi 19 puukappaleella. Suurin osa havaituista puukappaleista oli vastaikään lahonneita ja ohuita rankoja. Aineistossa esiintyi yhteensä seitsemää puulajia, joista yleisin oli mänty (Pinus sylvestris). Aiempiin tutkimustuloksiin verrattuna kuusen (Picea abies) määrä oli yllättävän vähäinen. Tutkimusalueilla pysty- ja maalahopuun määrät olivat tasaiset, mikä oli myös poikkeavaa. Eniten lahopuuta oli Puistomäen linjoilla, joissa mitattiin 32,4 ja 14,1 kuutiota lahopuuta hehtaarilla. Muilla koealoilla määrä pysyi alle kahdeksassa. Määrä on suuri verrattuna aikaisempaan tietoon, jonka mukaan Turun alueen metsien keskiarvollinen lahopuun määrä on 4,3 m3/ha. Tätä eroavaisuutta saattaa selittää linjoille osuvien erittäin isokokoisten puiden suuri osuus koko aineiston lahopuun määrästä, sekä menetelmälliset erot tässä tutkielmassa ja aiemmissa tutkimuksissa käytettyjen menetelmien välillä. Aiempien tutkimusten mukaan suurin osa lahopuuta hyödyntävästä lajistosta vaatii lahopuuta vähintään 20 m3/ha ja rungon tulee olla paksu ja pitkälle lahonnut. Tässä tutkielmassa tutkituilla koealoilla nämä vaatimukset eivät suurimmilta osin kuitenkaan täyty.