Tosiasiallinen tieto kiinteistöön kohdistuvan erityisen oikeuden sitovuusperusteena
Orava, Markus (2024-11-26)
Tosiasiallinen tieto kiinteistöön kohdistuvan erityisen oikeuden sitovuusperusteena
Orava, Markus
(26.11.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024112997870
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024112997870
Tiivistelmä
Tämän ON-työn aiheena on kiinteistöihin kohdistuvat erityiset oikeudet ja niiden sitovuus kiinteistön
ostajaa kohtaan. Tutkimuksessa tarkastelun kohteena on erityisten oikeuksien sitovuuden sääntelyn
kehittyminen Suomessa sekä se, miksi maakaaren 3:8:n mukainen ostajan tosiasiallinen tieto on
säädetty erityisten oikeuksien sitovuusperusteeksi ja miten tosiasiallinen tieto voidaan osoittaa.
Tutkielman metodi on tulkinnallinen lainoppi. Tutkielmassa käytetään laintulkinnan apuna esine- ja
varallisuusoikeuden yleisiä oppeja ja periaatteita sekä oikeuskirjallisuutta ja oikeuskäytäntöä.
Kiinteistöön kohdistuvien erityisten oikeuksien sääntely oli vanhan maakaaren aikana vähäistä.
Erityisten oikeuksien sitovuus perustui pääsääntöisesti esineoikeuden yleisiin periaatteisiin sekä
oikeuskäytäntöön, joiden perusteella sitovuus syntyi kiinteistön ostajan hyväksynnällä. Maakaaren
uudistuessa erityisten oikeuksien sitovuus vahvistui. Suomessa siirryttiin järjestelmään, jossa erityisiä
oikeuksia voidaan kirjata lainhuuto- ja kiinteistörekisteriin. Kuitenkaan kaikkia erityisiä oikeuksia ei
voi kirjata. MK 14:1:ssä säädetään tyhjentävästi sellaisista kirjaamiskelpoisista erityisistä oikeuksista,
jotka lähtökohtaisesti sitovat kiinteistön ostajaa aikaprioriteettiperiaatteen perusteella. Muut erityiset
oikeudet ovat lähtökohtaisesti ostajaa sitomattomia, mutta voivat saada sitovuutensa MK 3:8:n
mukaisesti ostajan tietoisuuden perusteella. Tällä tiedolla tarkoitetaan tosiasiallista tietoa.
Tosiasiallisen tiedon säätämistä erityisten oikeuksien sitovuusperusteeksi voidaan perustella
oikeudenmukaisuus- ja kohtuusnäkökulmilla sekä sopimusten sitovuuden edistämisellä. Tosiasiallisen
tiedon ollessa erityisen oikeuden sitovuusperusteena ei ostajalla ole selonottovelvollisuutta näistä
oikeuksista.
Maakaaren 3:8:n mukainen ostajan tosiasiallinen tieto tulee kollisiotilanteissa tuomioistuimen
ratkaistavaksi. Erityisen oikeuden haltijalla on todistustaakka ostajan tietoisuuden näyttämisessä.
Tosiasiallisen tiedon osoittaminen on pääsääntöisesti haastavaa. Tuomioistuin joutuu näytön
arvioinnin perusteella tekemään päätelmiä siitä, onko ostaja ollut erityisestä oikeudesta tosiasiallisesti
tietoinen vai ei.
ostajaa kohtaan. Tutkimuksessa tarkastelun kohteena on erityisten oikeuksien sitovuuden sääntelyn
kehittyminen Suomessa sekä se, miksi maakaaren 3:8:n mukainen ostajan tosiasiallinen tieto on
säädetty erityisten oikeuksien sitovuusperusteeksi ja miten tosiasiallinen tieto voidaan osoittaa.
Tutkielman metodi on tulkinnallinen lainoppi. Tutkielmassa käytetään laintulkinnan apuna esine- ja
varallisuusoikeuden yleisiä oppeja ja periaatteita sekä oikeuskirjallisuutta ja oikeuskäytäntöä.
Kiinteistöön kohdistuvien erityisten oikeuksien sääntely oli vanhan maakaaren aikana vähäistä.
Erityisten oikeuksien sitovuus perustui pääsääntöisesti esineoikeuden yleisiin periaatteisiin sekä
oikeuskäytäntöön, joiden perusteella sitovuus syntyi kiinteistön ostajan hyväksynnällä. Maakaaren
uudistuessa erityisten oikeuksien sitovuus vahvistui. Suomessa siirryttiin järjestelmään, jossa erityisiä
oikeuksia voidaan kirjata lainhuuto- ja kiinteistörekisteriin. Kuitenkaan kaikkia erityisiä oikeuksia ei
voi kirjata. MK 14:1:ssä säädetään tyhjentävästi sellaisista kirjaamiskelpoisista erityisistä oikeuksista,
jotka lähtökohtaisesti sitovat kiinteistön ostajaa aikaprioriteettiperiaatteen perusteella. Muut erityiset
oikeudet ovat lähtökohtaisesti ostajaa sitomattomia, mutta voivat saada sitovuutensa MK 3:8:n
mukaisesti ostajan tietoisuuden perusteella. Tällä tiedolla tarkoitetaan tosiasiallista tietoa.
Tosiasiallisen tiedon säätämistä erityisten oikeuksien sitovuusperusteeksi voidaan perustella
oikeudenmukaisuus- ja kohtuusnäkökulmilla sekä sopimusten sitovuuden edistämisellä. Tosiasiallisen
tiedon ollessa erityisen oikeuden sitovuusperusteena ei ostajalla ole selonottovelvollisuutta näistä
oikeuksista.
Maakaaren 3:8:n mukainen ostajan tosiasiallinen tieto tulee kollisiotilanteissa tuomioistuimen
ratkaistavaksi. Erityisen oikeuden haltijalla on todistustaakka ostajan tietoisuuden näyttämisessä.
Tosiasiallisen tiedon osoittaminen on pääsääntöisesti haastavaa. Tuomioistuin joutuu näytön
arvioinnin perusteella tekemään päätelmiä siitä, onko ostaja ollut erityisestä oikeudesta tosiasiallisesti
tietoinen vai ei.