Autismikirjon naisten kokemuksia synnytyksestä aistitiedon käsittelyn näkökulmasta
Hämäläinen, Nina (2024-11-27)
Autismikirjon naisten kokemuksia synnytyksestä aistitiedon käsittelyn näkökulmasta
(27.11.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024112998004
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024112998004
Tiivistelmä
"Neuromoninaisuus ja sen huomioiminen eri ympäristöissä on ollut esillä viimeisen vuosikymmenen aikana enemmän kuin koskaan ennen. Neuromoninaisuutta tunnistetaan ja tutkitaan aiempaa paremmin ja neuroepätyypillisten henkilöiden tarpeita pyritään huomioimaan arjen eri ympäristöissä vahvemmin. Neurotyypillisestä poikkeavan ajattelun ja käyttäytymisen tunnistaminen ja huomioiminen on merkityksellistä yhdenvertaisuuden toteutumisen näkökulmasta. Tämä kandidaatintutkielma kuvaa aiemmin tehtyjen tutkimusten pohjalta autismikirjon naisten kokemuksia synnytyksen aikana koetusta aistikuormituksesta ja esittää keinoja autismikirjon naisten myönteisten synnytyskokemusten tukemiseen.
Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Syyskuussa 2024 tehtiin haut tietokantoihin Cinahl, Cochrane, Medic ja Pubmed, jotka ovat hoitotieteessä yleisimmin käytetyt tietokannat. Tuloksia tuli yhteensä 121, joista valikoitui 5 mukaan kirjallisuuskatsaukseen. Mukaan valittiin vain ne englanninkieliset artikkelit, jotka käsittelivät autismikirjon naisten kokemuksia synnytyksestä ja joissa aihetta tarkasteltiin aistitiedon käsittelyn näkökulmasta. Kaikki mukaan valikoituneet artikkelit ovat vertaisarvioituja empiirisiä tutkimuksia ja ne ovat maksutta saatavilla. Kirjallisuuskatsauksen artikkeleista neljä on kvalitatiivisia tutkimuksia ja yksi kvantitatiivinen. Aineisto käsiteltiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tutkimusartikkeleiden perusteella autismikirjon naiset kokevat laadultaan, laajuudeltaan ja voimakkuudeltaan merkittävää aistikuormitusta synnytyksen aikana verrattuna neurotyypillisiin naisiin. Merkittävintä kuormitusta aiheuttivat tilanteet, joissa naisiin kohdistettiin kosketusta toisen henkilön toimesta, esimerkiksi hoitotoimenpiteen yhteydessä, ilman luvan kysymistä tai yllättäen. Nämä vahvistivat ahdistusta ja itsehallinnan menetyksen kokemusta. Intensiiviset tai pitkäkestoiset aistiärsykkeet johtivat useilla autismikirjon naisilla ylikuormitustilaan, jonka seurauksena he eivät pystyneet kommunikoimaan sanallisesti tai pyytämään apua, joka vahvisti kuormittuneisuutta synnytystilanteen aikana.
Tutkimusartikkeleista oli tunnistettavissa myös hoitotyön toimintoja, joilla voidaan vaikuttaa myönteisellä tavalla autismikirjon naisten synnytyskokemuksiin. Henkilökunnan ymmärrys, tiedot ja taidot autismikirjon naisen synnytykseen ja aistikokemuksiin liittyvistä erityispiirteistä olivat tutkimusten mukaan puutteellisia ja koulutuksen tarve nousi esille. Autismikirjon naisen yksilöllinen tarpeiden ja toiveiden selvittäminen, kattavan synnytyssuunnitelman laatiminen sekä mahdollisimman aistiesteettömän ympäristön luominen näyttäytyivät synnytyskokemuksia myönteisellä tavalla tukevina hoitotyön toimintamalleina.
Autististen naisten synnytyskokemuksiin vaikuttavat merkittävästi erilaiset aistikokemukset sekä hoitohenkilökunnan toiminta synnytyksen aikana. Kielteiset kokemukset synnytyksestä nousevat esiin vahvempana kuin myönteiset. Laadukkaan hoidon turvaaminen riittävällä koulutuksella ja hoitohenkilökunnan osaamisella voi olla merkittävä tekijä autismikirjon henkilöiden kohtaamisessa hoitotyön yksiköissä, esimerkiksi synnytystilanteessa.
Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Syyskuussa 2024 tehtiin haut tietokantoihin Cinahl, Cochrane, Medic ja Pubmed, jotka ovat hoitotieteessä yleisimmin käytetyt tietokannat. Tuloksia tuli yhteensä 121, joista valikoitui 5 mukaan kirjallisuuskatsaukseen. Mukaan valittiin vain ne englanninkieliset artikkelit, jotka käsittelivät autismikirjon naisten kokemuksia synnytyksestä ja joissa aihetta tarkasteltiin aistitiedon käsittelyn näkökulmasta. Kaikki mukaan valikoituneet artikkelit ovat vertaisarvioituja empiirisiä tutkimuksia ja ne ovat maksutta saatavilla. Kirjallisuuskatsauksen artikkeleista neljä on kvalitatiivisia tutkimuksia ja yksi kvantitatiivinen. Aineisto käsiteltiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tutkimusartikkeleiden perusteella autismikirjon naiset kokevat laadultaan, laajuudeltaan ja voimakkuudeltaan merkittävää aistikuormitusta synnytyksen aikana verrattuna neurotyypillisiin naisiin. Merkittävintä kuormitusta aiheuttivat tilanteet, joissa naisiin kohdistettiin kosketusta toisen henkilön toimesta, esimerkiksi hoitotoimenpiteen yhteydessä, ilman luvan kysymistä tai yllättäen. Nämä vahvistivat ahdistusta ja itsehallinnan menetyksen kokemusta. Intensiiviset tai pitkäkestoiset aistiärsykkeet johtivat useilla autismikirjon naisilla ylikuormitustilaan, jonka seurauksena he eivät pystyneet kommunikoimaan sanallisesti tai pyytämään apua, joka vahvisti kuormittuneisuutta synnytystilanteen aikana.
Tutkimusartikkeleista oli tunnistettavissa myös hoitotyön toimintoja, joilla voidaan vaikuttaa myönteisellä tavalla autismikirjon naisten synnytyskokemuksiin. Henkilökunnan ymmärrys, tiedot ja taidot autismikirjon naisen synnytykseen ja aistikokemuksiin liittyvistä erityispiirteistä olivat tutkimusten mukaan puutteellisia ja koulutuksen tarve nousi esille. Autismikirjon naisen yksilöllinen tarpeiden ja toiveiden selvittäminen, kattavan synnytyssuunnitelman laatiminen sekä mahdollisimman aistiesteettömän ympäristön luominen näyttäytyivät synnytyskokemuksia myönteisellä tavalla tukevina hoitotyön toimintamalleina.
Autististen naisten synnytyskokemuksiin vaikuttavat merkittävästi erilaiset aistikokemukset sekä hoitohenkilökunnan toiminta synnytyksen aikana. Kielteiset kokemukset synnytyksestä nousevat esiin vahvempana kuin myönteiset. Laadukkaan hoidon turvaaminen riittävällä koulutuksella ja hoitohenkilökunnan osaamisella voi olla merkittävä tekijä autismikirjon henkilöiden kohtaamisessa hoitotyön yksiköissä, esimerkiksi synnytystilanteessa.