Sukupuolen moninaisuus sanakirjassa : Kielitoimiston sanakirja kriittisen leksikografisen diskurssintutkimuksen näkökulmasta
Köninki, Leo (2024-11-19)
Sukupuolen moninaisuus sanakirjassa : Kielitoimiston sanakirja kriittisen leksikografisen diskurssintutkimuksen näkökulmasta
Köninki, Leo
(19.11.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024120298640
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024120298640
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tutkin sitä, miten Kielitoimiston sanakirja käsittelee sukupuolen moninaisuutta. Tavoitteenani on tarkastella ja tehdä näkyväksi sanakirjan toimittamisessa tehtyjen valintojen taustalla olevia ideologioita ja pohtia sanakirjan roolia näiden ideologioiden rakentajana ja ylläpitäjänä sekä tuoda esiin niitä haasteita, joita sanakirjantoimittaja työssään kohtaa, kun käsitellään vähemmistöihin liittyviä sanoja. Tutkielman konkreettisena tavoitteena on myös nykyisten sana-artikkelien puutteiden esiin nostaminen ja keskustelun herättäminen niiden mahdollisesta korjaamisesta.
Tutkielman aineisto koostuu 12:sta Kielitoimiston sanakirjasta löytyvästä sana-artikkelista, joiden hakusanat kuvaavat sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua, sukupuolikokemuksen ja anatomisen sukupuolen vastaavuutta sekä anatomisen sukupuolen variaatiota. Käytän tutkielmassa vertailuaineistona Setan Sateenkaarisanastoa ja THL:n Tasa-arvosanastoa. Tutkielman teoreettisena taustana hyödynnän kriittiseen diskurssintutkimukseen ja kriittiseen leksikografiaan perustuvaa kriittistä leksikografista diskurssintutkimusta sekä queer- ja translingvistisia näkökulmia. Analyysi on jaettu kolmeen osaan, joissa tarkastelen sanakirjaa tekstinä, diskurssina ja sosiaalisena käytänteenä.
Kielitoimiston sanakirjan tarkastelu tekstinä osoittaa, että sanakirjaan valitut hakusanat kuvaavat sukupuolen moninaisuutta pääpiirteittäin, mutta tavoittamatta täysin siihen liittyvää kokemusten kirjoa ja kielellistä variaatiota. Sana-artikkelien merkityksenselitteissä ja esimerkeissä esiintyy horjuntaa, joka näkyy harhaanjohtavissa esimerkeissä sekä paikoin vanhentuneissa, yksinkertaistavissa tai joitakin merkityksiä täysin sivuuttavissa selitteissä.
Kielitoimiston sanakirjan toimitukseen liittyvät haasteet tulevat esiin tarkasteltaessa sanakirjaa diskurssina. Toimittamisen keskeisiä haasteita ovat sana-artikkelien koostamisen kriteerit, korpuksen rajallisuus sekä vähemmistöjen oman näkökulman sivuuttaminen. Kielitoimiston sanakirjan analysoiminen sosiaalisena käytänteenä paljastaa, että sukupuoleen liittyvät ideologiat koskevat binääristä sukupuolikäsitystä sekä miehen ja naisen asemaa sukupuolinormeina. Sukupuoleen liittyvät eriarvoistavat ideologiat eivät kuitenkaan ole aineiston valossa voimakkaita. Suuremmaksi haasteeksi paljastuu enemmistön näkökulman korostuminen ja vähemmistöjen näkökulman suhteellinen näkymättömyys. Kielitoimiston sanakirja osoittaa kuitenkin myös purkavansa sukupuoleen liittyviä eriarvoistavia ideologioita sisällyttämällä sanakirjaan sukupuolen moninaisuutta kuvaavia sanoja.
Tutkielman aineisto koostuu 12:sta Kielitoimiston sanakirjasta löytyvästä sana-artikkelista, joiden hakusanat kuvaavat sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua, sukupuolikokemuksen ja anatomisen sukupuolen vastaavuutta sekä anatomisen sukupuolen variaatiota. Käytän tutkielmassa vertailuaineistona Setan Sateenkaarisanastoa ja THL:n Tasa-arvosanastoa. Tutkielman teoreettisena taustana hyödynnän kriittiseen diskurssintutkimukseen ja kriittiseen leksikografiaan perustuvaa kriittistä leksikografista diskurssintutkimusta sekä queer- ja translingvistisia näkökulmia. Analyysi on jaettu kolmeen osaan, joissa tarkastelen sanakirjaa tekstinä, diskurssina ja sosiaalisena käytänteenä.
Kielitoimiston sanakirjan tarkastelu tekstinä osoittaa, että sanakirjaan valitut hakusanat kuvaavat sukupuolen moninaisuutta pääpiirteittäin, mutta tavoittamatta täysin siihen liittyvää kokemusten kirjoa ja kielellistä variaatiota. Sana-artikkelien merkityksenselitteissä ja esimerkeissä esiintyy horjuntaa, joka näkyy harhaanjohtavissa esimerkeissä sekä paikoin vanhentuneissa, yksinkertaistavissa tai joitakin merkityksiä täysin sivuuttavissa selitteissä.
Kielitoimiston sanakirjan toimitukseen liittyvät haasteet tulevat esiin tarkasteltaessa sanakirjaa diskurssina. Toimittamisen keskeisiä haasteita ovat sana-artikkelien koostamisen kriteerit, korpuksen rajallisuus sekä vähemmistöjen oman näkökulman sivuuttaminen. Kielitoimiston sanakirjan analysoiminen sosiaalisena käytänteenä paljastaa, että sukupuoleen liittyvät ideologiat koskevat binääristä sukupuolikäsitystä sekä miehen ja naisen asemaa sukupuolinormeina. Sukupuoleen liittyvät eriarvoistavat ideologiat eivät kuitenkaan ole aineiston valossa voimakkaita. Suuremmaksi haasteeksi paljastuu enemmistön näkökulman korostuminen ja vähemmistöjen näkökulman suhteellinen näkymättömyys. Kielitoimiston sanakirja osoittaa kuitenkin myös purkavansa sukupuoleen liittyviä eriarvoistavia ideologioita sisällyttämällä sanakirjaan sukupuolen moninaisuutta kuvaavia sanoja.