”Mä tunnen itseni ihan hirveen naiseks” : Naiseuden representaatiot televisiosarjassa Kumman kaa
Koskela, Tiia (2024-10-31)
”Mä tunnen itseni ihan hirveen naiseks” : Naiseuden representaatiot televisiosarjassa Kumman kaa
(31.10.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024120298628
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024120298628
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassa käsittelen naiseuden representaatioita palkitussa ja suositusssa televisiosarjassa Kumman kaa (Nelonen 2003–2005). Kumman kaa on suomalainen tilannekomedia, joka kuvaa kahden ystävän, ruotsinopettaja Anne Nybergin (Heli Sutela) ja kouluterveydenhoitaja Ellu Jokisen (Minna Koskela) vaiherikasta ja nautinnonhakuista elämää Helsingissä. Sarja poikkesi aikansa miesvoittoisista komedioista esittämällä naisten tekemiä monipuolisia naishahmoja, jotka käyttäytyvät kurittomasti. Kumman kaa herätti sukupuolittunutta keskustelua naisen rooleista komediassa.
Tutkielman kohteena ovat sarjan päähenkilöt Anne ja Ellu. Tutkielman tarkoitus on selvittää, miten sarjassa representoidaan naiseutta ja lisäksi pohdin, millaisia kulttuurisia seurauksia näillä representaatioilla voi olla. Tutkimusaineistona on kaikki Kumman kaa -sarjan 20 jaksoa, ja tutkielman teoreettinen viitekehys on feministinen televisiotutkimus. Käytetyt tutkimusmenetelmät ovat lähiluku, teemoittelu ja representaatioanalyysi.
Analyysini perusteella Annen ja Ellun naiseuden representaatiot voidaan jakaa kolmen yläteeman alle, jotka ovat työelämä, vapaa-aika ja läheiset ihmissuhteet. Työelämässä Anne ja Ellu haastavat perinteiset naiseuden esitykset. He työskentelevät naisvaltaisilla aloilla, joilla naistyöntekijöiltä odotetaan feminiinisiksi miellettyjä ominaisuuksia. Annelta ja Ellulta nämä ominaisuudet puuttuvat, joten heidän olemuksensa kyseenalaistaa sukupuolistereotypioita. Anne ja Ellu kuvataan myös keskenkasvuisina ja työpaikan ilmapiirin heikentäjinä. Nämä representaatiot liioittelevat stereotypioita naisista ja haastavat kulttuurisia normeja.
Vapaa-ajalla Anne ja Ellu nauttivat alkoholin käytöstä ja miesten deittailusta ilman sosiaalisia seurauksia, mikä representoi modernia ja vapautunutta naiseutta. Vaikka heidän ympärillään esiintyy seksismiä, Anne ja Ellu eivät aktiivisesti vastusta sitä, mikä paljastaa patriarkaalisia valtasuhteita. Naiseuden representaatio näkyy myös läheisissä ihmissuhteissa ystävyyden, perheen ja postfeminismin teemoissa. Annen ja Ellun ystävyys on intiimiä ja haastaa perinteisiä perhemalleja. Annen ja Ellun postfeministinen naiseus ilmenee kulutuskulttuurin vaikutuksessa ja heteronormatiivisten sukupuolierojen oletuksissa.
Yhteenvetona Anne ja Ellu edustavat monipuolista ja ristiriitaista naiseutta, jonka kulttuurisena seurauksena on sukupuoleen liitettyjen odotusten kyseenalaistaminen ja naiskuvan monipuolistuminen. Kumman kaa -sarjaa on tutkittu sen merkittävyyteen nähden melko vähän, joten jatkotutkimuksen paikkoja on useita. Etenkin intersektionaalisiin tekijöihin tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota.
Tutkielman kohteena ovat sarjan päähenkilöt Anne ja Ellu. Tutkielman tarkoitus on selvittää, miten sarjassa representoidaan naiseutta ja lisäksi pohdin, millaisia kulttuurisia seurauksia näillä representaatioilla voi olla. Tutkimusaineistona on kaikki Kumman kaa -sarjan 20 jaksoa, ja tutkielman teoreettinen viitekehys on feministinen televisiotutkimus. Käytetyt tutkimusmenetelmät ovat lähiluku, teemoittelu ja representaatioanalyysi.
Analyysini perusteella Annen ja Ellun naiseuden representaatiot voidaan jakaa kolmen yläteeman alle, jotka ovat työelämä, vapaa-aika ja läheiset ihmissuhteet. Työelämässä Anne ja Ellu haastavat perinteiset naiseuden esitykset. He työskentelevät naisvaltaisilla aloilla, joilla naistyöntekijöiltä odotetaan feminiinisiksi miellettyjä ominaisuuksia. Annelta ja Ellulta nämä ominaisuudet puuttuvat, joten heidän olemuksensa kyseenalaistaa sukupuolistereotypioita. Anne ja Ellu kuvataan myös keskenkasvuisina ja työpaikan ilmapiirin heikentäjinä. Nämä representaatiot liioittelevat stereotypioita naisista ja haastavat kulttuurisia normeja.
Vapaa-ajalla Anne ja Ellu nauttivat alkoholin käytöstä ja miesten deittailusta ilman sosiaalisia seurauksia, mikä representoi modernia ja vapautunutta naiseutta. Vaikka heidän ympärillään esiintyy seksismiä, Anne ja Ellu eivät aktiivisesti vastusta sitä, mikä paljastaa patriarkaalisia valtasuhteita. Naiseuden representaatio näkyy myös läheisissä ihmissuhteissa ystävyyden, perheen ja postfeminismin teemoissa. Annen ja Ellun ystävyys on intiimiä ja haastaa perinteisiä perhemalleja. Annen ja Ellun postfeministinen naiseus ilmenee kulutuskulttuurin vaikutuksessa ja heteronormatiivisten sukupuolierojen oletuksissa.
Yhteenvetona Anne ja Ellu edustavat monipuolista ja ristiriitaista naiseutta, jonka kulttuurisena seurauksena on sukupuoleen liitettyjen odotusten kyseenalaistaminen ja naiskuvan monipuolistuminen. Kumman kaa -sarjaa on tutkittu sen merkittävyyteen nähden melko vähän, joten jatkotutkimuksen paikkoja on useita. Etenkin intersektionaalisiin tekijöihin tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota.