Health care use and costs of immigrant children in Finland

Abstract

In this thesis, health care use and costs of immigrant children in Finland were investigated. The number of immigrants and their descendants has increased significantly in the past decades. Studying the utilization of health care services by this growing population group is important for several reasons. In Finland, health care services should be equally accessible for all citizens. Understanding how immigrant children use health services compared to native children may reveal disparities in accessing the services. In particular, the appropriate use of services by children and adolescents is crucial for both, their future, and the future of our society. The evaluation of health care utilization by different population groups is especially topical given the fact that the funding for the wellbeing services counties, that started operating on 1 January 2023, is primarily based on service need.

In the analyses, the health care utilization of immigrant children and native children was compared from several perspectives by using Finnish register data. The study focused on both, children who immigrated to Finland, referred to as first-generation immigrants, and those born in Finland to immigrant parents, referred to as second-generation immigrants. The analyses estimated the probability of using health care services, the intensity of service use, as well as the costs associated with service utilization. Additionally, the analyses examined differences in service use and costs by type of care, divided into psychiatric and non-psychiatric care. Furthermore, the analyses explored the relationship between children’s country of origin and service utilization.

The results of this thesis show that there are significant differences in the health care utilization between native children and immigrant children in Finland. In addition, heterogeneity in terms of country of origin was observed. Compared to native children, the probability of using health care services was lower for first-generation immigrant children. On the other hand, the probability was higher for second-generation immigrant children. However, the health care costs were significantly lower for both immigrant generations. One factor explaining the lower costs was the lower intensity of service use; among the children who had used services, immigrant children used them at a significantly lower rate. Examined by care type, this appeared to be mainly due to the significantly lower intensity of psychiatric care. Compared to native children, the annual per capita costs incurred from visits for psychiatric care were even 1000–1300 euros lower per capita for immigrant children in both generations.

In the literature, reasons for the lower health care utilization among immigrants have been suggested to include differences in health, as well as difficulties in accessing services due to cultural differences and language barriers. The results of this thesis suggest that the challenges might lie more in finding the appropriate treatment rather than in accessing services. However, conclusions about the underlying reasons of the lower health care utilization cannot be drawn based on this thesis. More research on this topic is needed to prevent potential underutilization of mental health care services among immigrant children and its possibly costly consequences.

Tässä tutkielmassa tarkasteltiin ulkomaalaistaustaisten lasten terveyspalveluiden käyttöä ja kustannuksia Suomessa. Suomeen muuttaneiden ja heidän jälkeläistensä määrä on kasvanut merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Tämän kasvavan väestöryhmän terveyspalveluiden käytön arviointi on tärkeää monesta eri syystä. Suomessa palveluiden tulisi olla yhdenvertaisesti saatavilla kaikille. Tieto siitä, miten ulkomaalaistaustaiset lapset käyttävät terveyspalveluita suomalaistaustaisiin lapsiin verrattuna, voi paljastaa eroja palveluiden saatavuudessa. Erityisesti lasten ja nuorten tarpeenmukainen palvelukäyttö on merkityksellistä niin heidän omaa kuin yhteiskuntammekin tulevaisuutta ajatellen. Lisäksi eri väestöryhmien palvelukäytön arviointi on tällä hetkellä erityisen ajankohtaista ja tärkeää siksi, että vuoden 2023 alussa aloittaneiden hyvinvointialueiden rahoitus perustuu pääosin palvelutarpeeseen.

Analyyseissa vertailtiin suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten lasten terveyspalveluiden käyttöä useasta eri näkökulmasta hyödyntäen suomalaisia rekisteriaineistoja. Tutkimuksen kohteena olivat sekä ensimmäisen polven että toisen polven ulkomaalaistaustaiset lapset. Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisilla tarkoitetaan Suomeen muuttaneita lapsia ja toisen polven ulkomaalaistaustaisilla Suomessa ulkomaalaisille vanhemmille syntyneitä lapsia. Tutkielmassa estimoitiin todennäköisyyttä käyttää palveluita, palvelukäytön intensiivisyyttä ja palveluiden käytöstä aiheutuvia kustannuksia. Analyyseissa tarkasteltiin eroja palveluiden käytössä ja kustannuksissa myös hoitotyypeittäin psykiatriseen ja ei-psykiatriseen hoitoon jaoteltuna. Tämän lisäksi tutkielmassa havainnoitiin taustamaan yhteyttä palveluiden käyttöön ja kustannuksiin.

Tutkielman tulokset osoittavat, että terveyspalveluiden käytössä ja kustannuksissa on merkittäviä eroja suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten lasten välillä. Tuloksissa havaittiin myös heterogeenisyyttä ulkomaalaistaustaisten lasten taustamaan suhteen. Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisten lasten todennäköisyys käyttää palveluita oli suomalaistaustaisia lapsia pienempi. Toisen polven ulkomaalaistaustaisilla lapsilla vastaava todennäköisyys oli puolestaan suomalaistaustaisia suurempi. Kustannukset olivat kuitenkin suomalaistaustaisia lapsia merkittävästi alhaisemmat molemmilla ulkomaalaistaustaisten sukupolvilla. Yksi selittävä tekijä tälle oli palveluiden käytön alhaisempi intensiteetti; palveluita käyttäneiden joukossa ulkomaalaistaustaisten palveluiden käyttö oli huomattavasti vähäisempää. Hoitotyypeittäin tarkasteltuna tämän havaittiin johtuvan pääosin psykiatrisen hoidon merkittävästi alhaisemmasta intensiteetistä. Molemmilla ulkomaalaistaustaisten sukupolvilla psykiatrisen hoidon käynneistä aiheutuneet vuotuiset kustannukset olivat suomalaistaustaisiin lapsiin verrattuna jopa 1000–1300 euroa alhaisemmat henkilöä kohden.

Kirjallisuudessa ulkomaalaistaustaisten alhaisemman terveyspalveluiden käytön syiksi on esitetty muun muassa terveyseroja sekä vaikeuksia palveluiden piiriin löytämisessä kulttuuristen erojen ja kielellisten haasteiden takia. Tämän tutkielman tulokset viittaavat siihen, että haasteet saattavat liittyä ennemmin tarvetta vastaavan hoidon löytämiseen kuin palveluiden piiriin pääsemiseen. Tutkielman tulosten perusteella ei voi kuitenkaan tehdä johtopäätöksiä taustalla olevista syistä. Aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta, jotta ulkomaalaistaustaisten lasten mielenterveyspalveluiden alikäytöltä ja sen mahdollisilta kalliilta seurauksilta voidaan välttyä.