Tarkkaavaisuuden vaikutus auditiivisen palautteen pohjalta tuotettuihin puheen korjausliikkeisiin
Terho, Hanna; Lehtimäki, Linda (2024-12-03)
Tarkkaavaisuuden vaikutus auditiivisen palautteen pohjalta tuotettuihin puheen korjausliikkeisiin
(03.12.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241211101285
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241211101285
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, vaikuttaako tarkkaavaisuus auditiivisen palautteen pohjalta tuotettuihin puheen korjausliikkeisiin. Olimme kiinnostuneita siitä, vaikuttaako tarkkaavaisuutta kuormittavan visuaalisen työmuistitehtävän suorittaminen puheen korjausliikkeiden eli ääntämisvasteiden suuruuteen. Hypoteesimme oli, että tutkittavat tuottavat puheen korjausliikkeitä kaikissa koetilanteissa. Lisäksi oletimme, että puheen korjausliikkeiden ääntämisvasteet eroavat toisistaan eri tarkkaavaisuuden koetilanteissa myöhäisessä aikaikkunassa.
Tutkimus toteutettiin kokeellisena tutkimuksena. Koeasetelmamme muodostui kolmesta eri koetilanteesta: tarkkaamattomuuden, jaetun tarkkaavaisuuden sekä täyden tarkkaavaisuuden tilanteista. Tutkittavat äänsivät vokaaliääntöä kaikissa eri koetilanteissa. Tarkkaamattomuuden sekä jaetun tarkkaavaisuuden koetilanteissa tutkittavat suorittivat vokaaliäännön lisäksi visuaalista työmuistitehtävää. Tutkimuksessamme tutkittavien tuottamaan vokaaliääntöön tuotettiin satunnaisesti sävelkorkeuden perturbaatioita. Tutkimukseemme osallistui yhteensä 82 20–35-vuotiasta henkilöä. Enemmistö tutkittavista oli korkeakouluopiskelijoita.
Tutkimuksemme tulokset osoittivat, että tutkittavat muokkaavat ääntään auditiivisen palautteen pohjalta. Puheen korjausliikkeissä havaittiin ajallisesti kaksi eri ääntämisvastetta, ja puheen korjausliikkeet olivat keskimäärin suurempia aikaisessa ääntämisvasteessa. Lisäksi perturbaation suunnan havaittiin vaikuttavan ääntämisvasteiden suuruuteen, kun verrattiin jaetun ja täyden tarkkaavaisuuden koetilanteita. Tutkittavat tuottivat alaspäin suuntautuneiden perturbaatioiden jälkeen keskimäärin suurempia puheen korjausliikkeitä. Tutkimuksessamme tarkkaavaisuuden ei kuitenkaan havaittu vaikuttavat puheen korjausliikkeiden suuruuteen, ja tutkittavat tuottivat keskimäärin yhtä suuria puheen korjausliikkeitä kaikissa eri tarkkaavaisuuden koetilanteissa. Sen sijaan havaittiin, että tarkkaavaisuuden jakaminen visuaalisen ja auditiivisen tehtävän kesken heikensi tutkittavien suoriutumista visuaalisessa työmuistitehtävässä. Tutkimuksemme tulosten perusteella vaikuttaisi siltä, että kuulopalautteen pohjalta tuotetut puheen korjausliikkeet perustuvat automaattiseen tiedonkäsittelyyn terveillä henkilöillä. Aihetta on kuitenkin perusteltua tutkia lisää, jotta ilmiöstä voidaan tehdä luotettavia johtopäätöksiä.
Tutkimus toteutettiin kokeellisena tutkimuksena. Koeasetelmamme muodostui kolmesta eri koetilanteesta: tarkkaamattomuuden, jaetun tarkkaavaisuuden sekä täyden tarkkaavaisuuden tilanteista. Tutkittavat äänsivät vokaaliääntöä kaikissa eri koetilanteissa. Tarkkaamattomuuden sekä jaetun tarkkaavaisuuden koetilanteissa tutkittavat suorittivat vokaaliäännön lisäksi visuaalista työmuistitehtävää. Tutkimuksessamme tutkittavien tuottamaan vokaaliääntöön tuotettiin satunnaisesti sävelkorkeuden perturbaatioita. Tutkimukseemme osallistui yhteensä 82 20–35-vuotiasta henkilöä. Enemmistö tutkittavista oli korkeakouluopiskelijoita.
Tutkimuksemme tulokset osoittivat, että tutkittavat muokkaavat ääntään auditiivisen palautteen pohjalta. Puheen korjausliikkeissä havaittiin ajallisesti kaksi eri ääntämisvastetta, ja puheen korjausliikkeet olivat keskimäärin suurempia aikaisessa ääntämisvasteessa. Lisäksi perturbaation suunnan havaittiin vaikuttavan ääntämisvasteiden suuruuteen, kun verrattiin jaetun ja täyden tarkkaavaisuuden koetilanteita. Tutkittavat tuottivat alaspäin suuntautuneiden perturbaatioiden jälkeen keskimäärin suurempia puheen korjausliikkeitä. Tutkimuksessamme tarkkaavaisuuden ei kuitenkaan havaittu vaikuttavat puheen korjausliikkeiden suuruuteen, ja tutkittavat tuottivat keskimäärin yhtä suuria puheen korjausliikkeitä kaikissa eri tarkkaavaisuuden koetilanteissa. Sen sijaan havaittiin, että tarkkaavaisuuden jakaminen visuaalisen ja auditiivisen tehtävän kesken heikensi tutkittavien suoriutumista visuaalisessa työmuistitehtävässä. Tutkimuksemme tulosten perusteella vaikuttaisi siltä, että kuulopalautteen pohjalta tuotetut puheen korjausliikkeet perustuvat automaattiseen tiedonkäsittelyyn terveillä henkilöillä. Aihetta on kuitenkin perusteltua tutkia lisää, jotta ilmiöstä voidaan tehdä luotettavia johtopäätöksiä.