Motivaation vaikutus metalingvististen taitojen oppimiseen : Kolmasluokkalaisten virkkeenmuodostus sanelutehtävissä ja ohjatussa kirjoittamisessa
Enges, Petra (2024-12-05)
Motivaation vaikutus metalingvististen taitojen oppimiseen : Kolmasluokkalaisten virkkeenmuodostus sanelutehtävissä ja ohjatussa kirjoittamisessa
Enges, Petra
(05.12.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241211101383
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241211101383
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa selvitän, miten kolmasluokkalaiset äidinkielen puhujat suoriutuvat lauseiden kirjoittamisesta erilaisissa tehtävätyypeissä ja millaisia yhteyksiä tuloksilla on oppiaineen opiskelua koskeviin asenteisiin tai oppilaiden arvioon omasta osaamisestaan. Tarkastelun kohteena ovat sekä oppilaiden ortografiset ja metalingvistiset taidot että niiden yhteys motivaatioon.
Tutkimusaineiston muodostaa suomenkielisiltä kolmasluokkalaisilta (n = 85) keräämäni aineisto, joka käsittää kolme erilaista lauseenmuodostustehtävää sekä oppilaiden ja ja heidän huoltajiensa täyttämät asennekyselyt. Tarkastelen oppilaiden tuottamia vastauksia kvantitatiivisen analyysin avulla sekä vastausten oikeellisuuden että niissä esiintyvien normipoikkeamien näkökulmasta. Teoreettisen viitekehyksen muodostavat kielitiedon opettamiseen, kielellisen tietoisuuden kehittymiseen, oppimisen ja osaamisen arviointiin sekä motivaatioon liittyvä tutkimustieto.
Tutkimuksen perusteella sanelutehtävässä osoitettu hyvä ortografinen osaaminen ei yksiselitteisesti ennusta menestystä ohjatuissa lauseenmuodostuksen tehtävissä. Keskimäärin parhaiten oppilaat menestyivät vähäistä tuottoa vaativassa aukkotehtävässä. Odotusarvoteorian mukaisesti ne oppilaat, jotka arvioivat oman osaamisensa heikoksi, välttelivät vapaata tuottoa vaativaa sanapilvitehtävää. Asennekyselyn perusteella tutkimukseen osallistuneet oppilaat pitivät äidinkielen opiskelua yleisesti sekä mieluisana että tarpeellisena.
Tutkimusaineiston muodostaa suomenkielisiltä kolmasluokkalaisilta (n = 85) keräämäni aineisto, joka käsittää kolme erilaista lauseenmuodostustehtävää sekä oppilaiden ja ja heidän huoltajiensa täyttämät asennekyselyt. Tarkastelen oppilaiden tuottamia vastauksia kvantitatiivisen analyysin avulla sekä vastausten oikeellisuuden että niissä esiintyvien normipoikkeamien näkökulmasta. Teoreettisen viitekehyksen muodostavat kielitiedon opettamiseen, kielellisen tietoisuuden kehittymiseen, oppimisen ja osaamisen arviointiin sekä motivaatioon liittyvä tutkimustieto.
Tutkimuksen perusteella sanelutehtävässä osoitettu hyvä ortografinen osaaminen ei yksiselitteisesti ennusta menestystä ohjatuissa lauseenmuodostuksen tehtävissä. Keskimäärin parhaiten oppilaat menestyivät vähäistä tuottoa vaativassa aukkotehtävässä. Odotusarvoteorian mukaisesti ne oppilaat, jotka arvioivat oman osaamisensa heikoksi, välttelivät vapaata tuottoa vaativaa sanapilvitehtävää. Asennekyselyn perusteella tutkimukseen osallistuneet oppilaat pitivät äidinkielen opiskelua yleisesti sekä mieluisana että tarpeellisena.