Lähiesihenkilön ihmissuhteiden johtamisen ja transformationaalisen johtamisen yhteys alaisten kokemaan työn imuun
Lentämäki, Krista (2024-12-05)
Lähiesihenkilön ihmissuhteiden johtamisen ja transformationaalisen johtamisen yhteys alaisten kokemaan työn imuun
(05.12.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241212102136
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241212102136
Tiivistelmä
Viimeaikaisissa työhyvinvoinnin tutkimuksissa on kasvavassa määrin tarkasteltu myönteistä ja voimavaralähtöistä työelämää, johon kuuluu yhtenä keskeisenä asiana työn imu. Tämän tutkimuksen avulla pyrittiin ymmärtämään paremmin lähiesihenkilön johtamisen sekä alaisten työn imun välistä yhteyttä. Tutkimuksessa tarkasteltiin aiemman kirjallisuuden avulla ihmissuhteiden johtamista, transformationaalista johtamista ja työn imua yhdistäviä tekijöitä. Työn teoreettisena viitekehyksenä käytettiin mallia, jossa transformationaalinen johtaminen toimi työn imua edistävänä tekijänä. Koska ihmissuhteiden johtamisen ja työn imun välistä tutkimusta on tehty vähemmän, pyrittiin ihmissuhteiden johtamisen ja työn imun välisen yhteyden tarkasteluun hyödyntämään läheisiä käsitteitä, kuten työtyytyväisyyttä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälainen yhteys lähiesihenkilön ihmissuhteiden johtamisella ja transformationaalisella johtamisella on alaisten kokemaan työn imuun. Tutkimukselle asetettiin kaksi hypoteesia, joiden mukaan sekä lähiesihenkilön ihmissuhteiden johtaminen että transformationaalinen johtaminen ovat positiivisesti yhteydessä alaisten kokemaan työn imuun.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Webpropol-kyselylomakkeen avulla. Kyselylomakkeen avulla selvitettiin kohdeorganisaation työntekijöiden kokemaa työn imua sekä lähiesihenkilöiden ihmissuhteiden johtamista ja transformationaalista johtamista kuljetus- ja terminaalityön kontekstissa. Kyselyyn vastasi 177 henkilöä, jotka toimivat Postin Kuljetuspalveluiden tuotannon esihenkilöinä sekä erinäisinä asiantuntijoina, kuten suunnittelijoina ja ajojärjestelijöinä. Tilastollisena analyysimenetelmänä käytettiin regressioanalyysia.
Tutkimuksen tulokset tukivat asetettuja hypoteeseja. Tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempaa tutkimusta
siitä, että transformationaalinen johtaminen edistää työn imua. Regressioanalyysit osoittivat, että ihmissuhteiden johtaminen ja transformationaalinen johtaminen ovat positiivisesti yhteydessä työn imuun. Tulokset osoittivat merkittävän positiivisen suhteen ihmissuhteiden johtamisen ja työn imun välillä (β = .39, p < .001) sekä transformationaalisen johtamisen ja työn imun välillä (β = .34, p < .001). Positiivinen yhteys oli hieman voimakkaampi ihmissuhteiden johtamisen ja työn imun välillä kuin transformationaalisen johtamisen ja työn imun välillä.
Tutkimustulokset korostavat ihmissuhteiden johtamisen ja transformationaalisen johtamisen tärkeyttä työn
imun kokemiselle. Esihenkilöille voitaisiin työpaikoilla kouluttaa ihmissuhteiden johtamista ja transformationaalista johtamista. Tämä tutkimus on tiedettävästi ensimmäisiä tutkimuksia, joissa on tarkasteltu ihmissuhteiden johtamisen ja työn imun välistä yhteyttä. Myöskään ihmissuhteiden johtamista ja transformationaalista johtamista ei ole tiedettävästi tutkittu yhdessä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälainen yhteys lähiesihenkilön ihmissuhteiden johtamisella ja transformationaalisella johtamisella on alaisten kokemaan työn imuun. Tutkimukselle asetettiin kaksi hypoteesia, joiden mukaan sekä lähiesihenkilön ihmissuhteiden johtaminen että transformationaalinen johtaminen ovat positiivisesti yhteydessä alaisten kokemaan työn imuun.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Webpropol-kyselylomakkeen avulla. Kyselylomakkeen avulla selvitettiin kohdeorganisaation työntekijöiden kokemaa työn imua sekä lähiesihenkilöiden ihmissuhteiden johtamista ja transformationaalista johtamista kuljetus- ja terminaalityön kontekstissa. Kyselyyn vastasi 177 henkilöä, jotka toimivat Postin Kuljetuspalveluiden tuotannon esihenkilöinä sekä erinäisinä asiantuntijoina, kuten suunnittelijoina ja ajojärjestelijöinä. Tilastollisena analyysimenetelmänä käytettiin regressioanalyysia.
Tutkimuksen tulokset tukivat asetettuja hypoteeseja. Tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempaa tutkimusta
siitä, että transformationaalinen johtaminen edistää työn imua. Regressioanalyysit osoittivat, että ihmissuhteiden johtaminen ja transformationaalinen johtaminen ovat positiivisesti yhteydessä työn imuun. Tulokset osoittivat merkittävän positiivisen suhteen ihmissuhteiden johtamisen ja työn imun välillä (β = .39, p < .001) sekä transformationaalisen johtamisen ja työn imun välillä (β = .34, p < .001). Positiivinen yhteys oli hieman voimakkaampi ihmissuhteiden johtamisen ja työn imun välillä kuin transformationaalisen johtamisen ja työn imun välillä.
Tutkimustulokset korostavat ihmissuhteiden johtamisen ja transformationaalisen johtamisen tärkeyttä työn
imun kokemiselle. Esihenkilöille voitaisiin työpaikoilla kouluttaa ihmissuhteiden johtamista ja transformationaalista johtamista. Tämä tutkimus on tiedettävästi ensimmäisiä tutkimuksia, joissa on tarkasteltu ihmissuhteiden johtamisen ja työn imun välistä yhteyttä. Myöskään ihmissuhteiden johtamista ja transformationaalista johtamista ei ole tiedettävästi tutkittu yhdessä.