Abstraktinen vakava vaara korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä KKO 2019:74
Mattila, Topi (2024-12-09)
Abstraktinen vakava vaara korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä KKO 2019:74
Mattila, Topi
(09.12.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241212101646
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241212101646
Tiivistelmä
Oikeusnotaarityöni syventyy korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen KKO 2019:74 perustelujen analysointiin dekonstruktion metodilla intensiivistä lähilukua hyödyntäen. Prejudikaatti KKO 2019:74 kohdentui abstraktisen vakavan vaaran tulkintaan, minkä vuoksi tarkasteluni kohdentuu vahvasti samaan oppirakennelmaan. Kyseinen konstruktio sisältyy rikoslain 23 luvun 2 §:n törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen tunnusmerkistöön muotoilulla ”on omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle”.
Puran tutkielmassani ennakkopäätöksen perustelut osiin, kuten normipremisseihin, faktapremisseihin ja juridisiin konstruktioihin, selvittääkseni perustelulauseiden merkityssisällön yksin ja osana kokonaisuutta. Tarkastelen työssäni myös ennakkopäätöksen perustelujen, prejudikaattinormin ja lopputuloksen hyväksyttävyyttä. Tulen niin ikään arvioimaan korkeimman oikeuden vahvistaman prejudikaattinormin tarkoituksenmukaisuutta.
Keskeisimpiä havaintojani on, että julkaistulle prejudikaatille KKO 2019:74 oli tarvetta oikeuskäytännön yhtenäistämiseksi. Abstraktista vakavasta vaarasta ei ollut ennen tätä ratkaisua annettu yleisemmin sovellettavissa olevaa ennakkopäätöstä. Ennakkopäätöksen perustelut ja niiden myötä lopputulos ovat sekä yhteiskunnallisessa että oikeudellisessa mielessä hyväksyttäviä.
Korkein oikeus vahvistaa ennakkopäätöksessään oikeusohjeenaan oikeuskirjallisuudessakin esitetyn tulkinnan, jonka mukaan abstraktisen vakavan vaaran arvioinnissa on otettava huomioon etenkin mahdollisten vahinkojen vakavuus ja niiden todennäköisyys.
Puran tutkielmassani ennakkopäätöksen perustelut osiin, kuten normipremisseihin, faktapremisseihin ja juridisiin konstruktioihin, selvittääkseni perustelulauseiden merkityssisällön yksin ja osana kokonaisuutta. Tarkastelen työssäni myös ennakkopäätöksen perustelujen, prejudikaattinormin ja lopputuloksen hyväksyttävyyttä. Tulen niin ikään arvioimaan korkeimman oikeuden vahvistaman prejudikaattinormin tarkoituksenmukaisuutta.
Keskeisimpiä havaintojani on, että julkaistulle prejudikaatille KKO 2019:74 oli tarvetta oikeuskäytännön yhtenäistämiseksi. Abstraktista vakavasta vaarasta ei ollut ennen tätä ratkaisua annettu yleisemmin sovellettavissa olevaa ennakkopäätöstä. Ennakkopäätöksen perustelut ja niiden myötä lopputulos ovat sekä yhteiskunnallisessa että oikeudellisessa mielessä hyväksyttäviä.
Korkein oikeus vahvistaa ennakkopäätöksessään oikeusohjeenaan oikeuskirjallisuudessakin esitetyn tulkinnan, jonka mukaan abstraktisen vakavan vaaran arvioinnissa on otettava huomioon etenkin mahdollisten vahinkojen vakavuus ja niiden todennäköisyys.