Vieraan pääoman hallinta muuttuvan korkotason aikana
Kahra, Joonatan (2024-12-09)
Vieraan pääoman hallinta muuttuvan korkotason aikana
Kahra, Joonatan
(09.12.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241212101852
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241212101852
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tutkitaan yhtiöiden vieraan pääoman hallintaa muuttuvassa korkoympäristössä, erityisesti tilanteessa, jossa Euroopan keskuspankin ohjauskorko on noussut äkillisesti matalalta tasolta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten korkojen äkillinen nousu on vaikuttanut yhtiöihin, miten ne ovat hallinneet korkoriskien vaikutuksia rahoitusstrategioissaan ja mitkä tekijät vaikuttavat päätöksiin vieraan pääoman käytöstä eri korkoympäristöissä. Tutkimus koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja empiirisestä osuudesta. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään omaa ja vierasta pääomaa sekä Euroopan keskuspankin ohjauskoron muutoksia viime vuosina. Lisäksi tarkastellaan nousevan korkotason vaikutuksia yrityksiin, kuten investointipäätöksiin, kassavirtaan ja luottoluokitukseen.
Empiirisessä osuudessa haastatellaan kolmen suomalaisen yhtiön talousjohdon edustajia. Haastattelut paljastivat, että yhtiöt, jotka ylläpitävät vahvaa tasetta ja noudattavat konservatiivista rahoitusstrategiaa, kykenevät tehokkaasti hallitsemaan korkoriskejä. Ne eivät spekuloi korkotason muutoksilla vaan keskittyvät pitkäjänteiseen riskienhallintaan, käyttämällä suojautumiskeinoja kuten kiinteäkorkoista velkaa ja korkojohdannaisia. Tulokset osoittivat, että korkojen nopea nousu ei ole merkittävästi vaikuttanut yhtiöiden ydinliiketoimintaan tai investointipäätöksiin. Korkotaso ei ole ollut niin korkea, että se muodostaisi esteen investoinneille tai yrityskaupoille. Joissakin tapauksissa yhtiöt voivat hyödyntää korkeaa korkotasoa hankkimalla heikossa taloudellisessa asemassa olevia yrityksiä edullisemmin.
Tutkimus osoittaa myös, että toimialasta tai yrityksen koosta riippumatta lähestymistavat korkoriskin hallintaan ovat samankaltaisia. Vahva taloudellinen asema ja hyvä luottoluokitus helpottavat rahoituksen saatavuutta ja mahdollistavat edulliset lainaehdot, vaikka markkinakorot nousisivat. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yritykset, jotka keskittyvät vahvan taloudellisen aseman ylläpitämiseen ja aktiiviseen riskienhallintaan, pystyvät sopeutumaan muuttuvaan korkoympäristöön ilman merkittäviä häiriöitä toiminnassaan. Konservatiivinen rahoitusstrategia ja korkoriskiltä suojautuminen ovat keskeisiä tekijöitä tässä sopeutumisessa.
Empiirisessä osuudessa haastatellaan kolmen suomalaisen yhtiön talousjohdon edustajia. Haastattelut paljastivat, että yhtiöt, jotka ylläpitävät vahvaa tasetta ja noudattavat konservatiivista rahoitusstrategiaa, kykenevät tehokkaasti hallitsemaan korkoriskejä. Ne eivät spekuloi korkotason muutoksilla vaan keskittyvät pitkäjänteiseen riskienhallintaan, käyttämällä suojautumiskeinoja kuten kiinteäkorkoista velkaa ja korkojohdannaisia. Tulokset osoittivat, että korkojen nopea nousu ei ole merkittävästi vaikuttanut yhtiöiden ydinliiketoimintaan tai investointipäätöksiin. Korkotaso ei ole ollut niin korkea, että se muodostaisi esteen investoinneille tai yrityskaupoille. Joissakin tapauksissa yhtiöt voivat hyödyntää korkeaa korkotasoa hankkimalla heikossa taloudellisessa asemassa olevia yrityksiä edullisemmin.
Tutkimus osoittaa myös, että toimialasta tai yrityksen koosta riippumatta lähestymistavat korkoriskin hallintaan ovat samankaltaisia. Vahva taloudellinen asema ja hyvä luottoluokitus helpottavat rahoituksen saatavuutta ja mahdollistavat edulliset lainaehdot, vaikka markkinakorot nousisivat. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yritykset, jotka keskittyvät vahvan taloudellisen aseman ylläpitämiseen ja aktiiviseen riskienhallintaan, pystyvät sopeutumaan muuttuvaan korkoympäristöön ilman merkittäviä häiriöitä toiminnassaan. Konservatiivinen rahoitusstrategia ja korkoriskiltä suojautuminen ovat keskeisiä tekijöitä tässä sopeutumisessa.