Johtamiskoulutus sosiaali- ja terveysalalla : Näkökulmina johtamisopinnot sekä esihenkilöiden kokemukset
Lappalainen, Ida (2024-12-09)
Johtamiskoulutus sosiaali- ja terveysalalla : Näkökulmina johtamisopinnot sekä esihenkilöiden kokemukset
Lappalainen, Ida
(09.12.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241212101758
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241212101758
Tiivistelmä
Tämä tutkimus analysoi esihenkilötyötä sosiaali- ja terveysalalla kahden eri näkökulman kautta. Tutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärrystä siitä, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia esihenkilötyössä sosiaali- ja terveysalalla on, sekä miten johtamisopinnot ovat rakentuneet vastaamaan näihin haasteisiin. Tutkimuksen viitekehyksessä hyödynnetään muun muassa elinikäisen oppimisen teoriaa sekä tarkastellaan aikuiskasvatuksen näkökulmasta työssä oppimisen merkitystä ja jalansijaa nykyajan työelämäkentällä. Tarkasteluun valikoitui sosiaali- ja terveysalan esihenkilöt alan kompleksisuuden ja vaativuuden vuoksi. Alalla työskentelevien esihenkilöiden tulee olla päteviä, jotta he voivat vastata sosiaali- ja terveysalan moniin kysymyksiin sekä haasteisiin.
Tarkasteluun otettiin Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tarjoama Medimerc-opintokokonaisuus, joka antaa valmiudet sosiaali- ja terveysalan johtotehtäviin. Lisäksi tutkitaan esihenkilöiden henkilökohtaisia kokemuksia siitä, miten he kokevat suoritetut johtamisopinnot työn vaatimusten näkökulmasta, erityisesti henkilöstöjohtamisen saralla. Tutkimus perustuu dokumenttiaineiston laadulliseen analysointiin sekä kyselylomakkeen vastausten tarkasteluun. Lomakkeen kysymykset liittyvät muun muassa johtamisopintojen merkityksen kokemiseen sekä opintojen soveltamiseen käytännön työssä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat sosiaali- ja terveysalan esihenkilötyön olevan monitahoista ja haastavaa. Onnistuakseen työssään esihenkilöltä vaaditaan monipuolista osaamista, joihin opinnot pyrkivät valmistamaan. Opintokokonaisuuden teoreettiset kurssit ovat jakautuneet melko hyvin substanssiosaamisen sekä henkilöstöjohtamisen välillä. Lisäksi opintoihin kuuluva johtamisprojekti mahdollistaa johtajuuden teorian siirtämisen käytännön työhön. Kyselyyn vastanneista esihenkilöistä 75 % olivat osallistuneet aiemman pohjakoulutuksensa lisäksi erilliseen johtamiskoulutukseen työnantajan kustantamana tai järjestämänä. Käydyt johtamisopinnot koettiin pääsääntöisesti hyödyllisiksi, mutta sisällön toivottiin vastaavan hieman tarkemmin henkilöstöjohtamisen vaatimuksia. Tulosten perusteella voidaan argumentoida työntekijöiden, erityisesti esihenkilöiden, arvostavan oman osaamisensa ylläpitämistä sekä kehittämistä. Aikuistyöntekijöiden elämänmittainen kouluttautuminen tulisikin nähdä organisaatiota hyödyttävänä tekijänä, jota pitäisi tukea vahvemmin.
Tarkasteluun otettiin Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tarjoama Medimerc-opintokokonaisuus, joka antaa valmiudet sosiaali- ja terveysalan johtotehtäviin. Lisäksi tutkitaan esihenkilöiden henkilökohtaisia kokemuksia siitä, miten he kokevat suoritetut johtamisopinnot työn vaatimusten näkökulmasta, erityisesti henkilöstöjohtamisen saralla. Tutkimus perustuu dokumenttiaineiston laadulliseen analysointiin sekä kyselylomakkeen vastausten tarkasteluun. Lomakkeen kysymykset liittyvät muun muassa johtamisopintojen merkityksen kokemiseen sekä opintojen soveltamiseen käytännön työssä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat sosiaali- ja terveysalan esihenkilötyön olevan monitahoista ja haastavaa. Onnistuakseen työssään esihenkilöltä vaaditaan monipuolista osaamista, joihin opinnot pyrkivät valmistamaan. Opintokokonaisuuden teoreettiset kurssit ovat jakautuneet melko hyvin substanssiosaamisen sekä henkilöstöjohtamisen välillä. Lisäksi opintoihin kuuluva johtamisprojekti mahdollistaa johtajuuden teorian siirtämisen käytännön työhön. Kyselyyn vastanneista esihenkilöistä 75 % olivat osallistuneet aiemman pohjakoulutuksensa lisäksi erilliseen johtamiskoulutukseen työnantajan kustantamana tai järjestämänä. Käydyt johtamisopinnot koettiin pääsääntöisesti hyödyllisiksi, mutta sisällön toivottiin vastaavan hieman tarkemmin henkilöstöjohtamisen vaatimuksia. Tulosten perusteella voidaan argumentoida työntekijöiden, erityisesti esihenkilöiden, arvostavan oman osaamisensa ylläpitämistä sekä kehittämistä. Aikuistyöntekijöiden elämänmittainen kouluttautuminen tulisikin nähdä organisaatiota hyödyttävänä tekijänä, jota pitäisi tukea vahvemmin.