”I will feel guilty if the earth gets destroyed” : Systemoitu katsaus syyllisyyden, häpeän ja ylpeyden vaikutuksista aiottuun sekä toteutettuun ilmastonmuutosta hillitsevään käyttäytymiseen

Abstract

Ilmastonmuutos koetaan maailmanlaajuisesti yhdeksi suurimmista kansainvälisistä uhista, jonka uskotaan vaikuttavan katastrofaalisesti sekä nykyisten että tulevien sukupolvien elämään. Ilmastonmuutoksesta sekä sen hillitsemiseen vaikuttavista tekijöistä kerääntyneen tiedon runsaudesta huolimatta ilmastotoimet ovat jääneet kaikissa maissa riittämättömiksi. Psykologinen tieto on merkittävässä roolissa ilmastonmuutokseen liittyvien tunteiden sekä käyttäytymisen ymmärtämisessä, ja mahdollisesti tärkeä osa ilmastonmuutoksen ratkaisua. Viimeisten vuosikymmenten aikana yhdeksi psykologian tutkimuksen kiinnostuksen kohteeksi on noussut moraalisten tunteiden kyky motivoida käyttäytymisen muutosta. Syyllisyyden, ylpeyden ja häpeän tunteiden on arveltu edistävän ympäristöystävällistä käyttäytymistä, minkä takia tutkimusta tunteiden vaikutuksiin liittyen tehdään jatkuvasti aiempaa enemmän. Aiheesta on saatu viime vuosina myös kokoavaa tutkimustietoa, mutta tunteiden vaikutusta juuri ilmastonmuutoksen yhteydessä ei aiemmin olla systemaattisesti tutkittu. Tämä katsauksen tarkoituksena on tuottaa uutta psykologista tutkimustietoa syyllisyyden, ylpeyden ja häpeän vaikutuksista ilmastonmuutosta hillitsevään ympäristöystävälliseen käyttäytymiseen.

Tutkimus toteutettiin systemoituna katsauksena sekä meta-analyysina, johon rajattiin mukaan aihetta käsittelevä kokeellinen tutkimus, jotta aiheesta saataisiin kausaaliyhteyksiä selittävää tietoa. Syyllisyyttä ja häpeää käsiteltiin yhdistettynä muuttujana ja tunteiden vaikutuksia arvioitiin aiottuun sekä toteutuneeseen käyttäytymiseen. Aineisto koostui 26 syyllisyyttä/häpeää sekä 12 ylpeyttä käsitelleestä tutkimuksesta, mikä oli edustava otos globaalin pohjoisen aikuisväestöstä. Syyllisyys/häpeä ennustivat aiottua sekä toteutunutta ympäristöystävällistä käyttäytymistä. Moderaattorianalyysissa syyllisyyden ja häpeän väliltä ei löydetty eroa käyttäytymisen selittäjänä. Ympäristöystävällisen käyttäytymisen kannalta tunteiden yhtäaikaisen viriämisen arveltiin johtavan adaptiivisimpaan lopputulokseen. Moderaattorianalyysilla ei löydetty myöskään eroa siinä, vaikuttiko käyttäytymisen yksityisyys, julkisuus tai käytetyn manipulaation tyyppi siihen, selittikö syyllisyys/häpeä käyttäytymisen muutosta. Ylpeyden ei havaittu olennaisesti selittävän ympäristöystävällistä käyttäytymistä.

Tutkimus oli ensimmäinen moraalisten tunteiden ja ilmastonmuutokseen liittyvän ympäristöystävällisen käyttäytymisen välistä kausaalisuhdetta systemaattisesti tarkastellut kirjallisuuskatsaus. Se tarjoaa uutta ja spesifiä tietoa tunteiden vaikutuksista ilmastonmuutoskonteksteissa sekä täydentää jo kertynyttä ymmärrystä moraalisten tunteiden ympäristöystävällisen käyttäytymisen yhteydestä. Katsaus paljasti lisätutkimuksen tarvetta erityisesti häpeän, ylpeyden sekä käyttäytymispalautteen vaikutuksista. Lisätutkimusta tarvitaan myös laajasti globaalin pohjoisen ulkopuolisista konteksteista. Katsaus loi pohjaa jatkotutkimukselle tunteiden vaikutusten pysyvyydestä ja siirtymisestä toteutetuksi käyttäytymiseksi.

Climate change is globally perceived as one of the greatest international threats, and is expected to have a devastating impact on the lives of current and future generations. Despite the abundance of accumulated knowledge about climate change and the factors that influence its mitigation, climate action has remained insufficient in all countries. Psychological knowledge plays an important role in understanding emotions and behaviour related to climate change, and is potentially an important part of the solution to tackling climate change. In recent decades, the capacity of moral emotions to motivate behavioural change has emerged as an area of interest in psychological research. Feelings of guilt, pride and shame have been thought to promote pro-environmental behaviour, leading to a growing body of research on the effects of moral emotions. Although a synthesis of research has been done on this topic in recent years, the role of emotions in the context of climate change in particular has not been systematically investigated. This review aims to provide new psychological evidence on the effects of guilt, pride and shame on climate change mitigation behaviour.

The study was conducted as a systematic review and a meta-analysis, which was narrowed down to include experimental research on the topic in order to provide evidence on causal relationships. Guilt and shame were treated as a combined variable and the effects of emotion were assessed on intended and observed behaviour. The data consisted of 26 studies on guilt/shame and 12 studies on pride, a representative sample of the adult population in the Global North. Guilt/shame predicted intended and observed pro-environmental behaviour. In moderator analysis, no difference was found between guilt and shame as an predictor of behaviour. The simultaneous activation of emotions was thought to lead to the most adaptive outcome. The moderator analysis also found no difference in whether the privateness or the public nature of the behaviour or the type of manipulation used influenced whether guilt/shame explained the change in behaviour. Pride was not found to substantially explain pro-environmental behaviour.

This study was the first literature review to systematically examine the causal relationship between moral emotions and climate change-related pro-environmental behaviour. It provides new and specific insights into the effects of emotions in climate change contexts and adds to the existing knowledge on the link between moral emotions and pro-environmental behaviour. The review revealed the need for further research, particularly on the effects of shame, pride and behavioural feedback. Further research is also needed in a wide range of settings beyond the Global North. The review laid the base for further research on the persistence of emotional effects and their transmission into enacted behaviours.