Nollatuntisopimuksen päättäminen ja päättyminen työn tarjoamisen lakatessa : Vaikutukset kilpailevan toiminnan kieltoon
Virkkala, Jenna; Salminen, Ilona (2024-12-11)
Nollatuntisopimuksen päättäminen ja päättyminen työn tarjoamisen lakatessa : Vaikutukset kilpailevan toiminnan kieltoon
(11.12.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241216103085
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241216103085
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan nollatuntisopimusta työsopimuksena. Tutkielman keskiössä ovat työsuhteet, joissa työnantaja lakkaa tarjoamasta työntekijälle työtunteja. Tarkoituksena on työsopimuksen päättymistä ja päättämistä käsittelemällä selvittää, miten työn tarjoamisen lakkaaminen vaikuttaa työsuhteeseen ja työntekijän oikeuksiin nollatuntisopimuksessa. Lisäksi käsitellään kilpailevan toiminnan kieltoa tilanteessa, jossa työsopimus on edelleen voimassa, vaikka työn tarjoaminen on lakannut.
Tutkimusmenetelmä on oikeusdogmatiikka eli lainoppi, jonka avulla analysoidaan voimassa olevaa oikeutta hyödyntäen lainsäädäntöä, lain valmisteluaineistoja, oikeuskäytäntöä sekä oikeuskirjallisuutta. Lisäksi esitetään joitakin tulevaisuuteen suuntautuvia de lege ferenda -kannanottoja.
Nollatuntisopimus on epätyypillinen työsopimusmuoto, jossa kaikki työsuhteen tunnusmerkit eivät aina täyty. Keskeinen tutkielmassa käsiteltävä kysymys on työnantajan työntarjoamisvelvollisuus, jota nollatuntisopimuksissa ei lähtökohtaisesti ole, kun viikoittaiseksi vähimmäistyöajaksi on sovittu nolla tuntia.
Tutkimus osoittaa, että nollatuntisopimuksen päättyminen on epäselvää, kun työnantaja lopettaa työn tarjoamisen ja myös työntekijä pysyy passiivisena. Tällainen tilanne ei automaattisesti päätä työsopimusta, mutta osapuolten toimimattomuus voi johtaa epäselvyyteen työsuhteen jatkumisesta. Lisäksi työn tarjoamisen lopettaminen voi olla keino kiertää työntekijän työsuhdeturvaa ei-toivotulla tavalla.
Työn tarjoamisen keskeytyminen vaikuttaa kielteisesti työntekijän työsuhdeturvaan ja toimeentuloon. Samalla kilpailevan toiminnan kielto ja lojaliteettivelvollisuus voivat rajoittaa työntekijän mahdollisuuksia hankkia lisätuloja. Erityisesti tilanteissa, joissa työnantaja ei tarjoa työtä, kilpailevan toiminnan kielto voi estää työntekijää turvaamasta toimeentuloaan muualla työllä. Tämä korostaa selkeän ja yhdenmukaisen sääntelyn tarvetta etenkin siksi, koska perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden työhön ja elinkeinovapauden.
Tutkimus suosittelee, että lainsäädäntöä selkeytettäisiin erityisesti nollatuntisopimusten päättymisen ja päättämisen osalta, jotta osapuolten oikeudet ja velvollisuudet olisivat paremmin määriteltyjä. Lisäksi kilpailevan toiminnan kiellon soveltamista nollatuntisopimuksissa tulisi rajoittaa, jotta työntekijöiden oikeus työhön ja elinkeinovapaus toteutuisivat nykyistä paremmin.
Tutkimusmenetelmä on oikeusdogmatiikka eli lainoppi, jonka avulla analysoidaan voimassa olevaa oikeutta hyödyntäen lainsäädäntöä, lain valmisteluaineistoja, oikeuskäytäntöä sekä oikeuskirjallisuutta. Lisäksi esitetään joitakin tulevaisuuteen suuntautuvia de lege ferenda -kannanottoja.
Nollatuntisopimus on epätyypillinen työsopimusmuoto, jossa kaikki työsuhteen tunnusmerkit eivät aina täyty. Keskeinen tutkielmassa käsiteltävä kysymys on työnantajan työntarjoamisvelvollisuus, jota nollatuntisopimuksissa ei lähtökohtaisesti ole, kun viikoittaiseksi vähimmäistyöajaksi on sovittu nolla tuntia.
Tutkimus osoittaa, että nollatuntisopimuksen päättyminen on epäselvää, kun työnantaja lopettaa työn tarjoamisen ja myös työntekijä pysyy passiivisena. Tällainen tilanne ei automaattisesti päätä työsopimusta, mutta osapuolten toimimattomuus voi johtaa epäselvyyteen työsuhteen jatkumisesta. Lisäksi työn tarjoamisen lopettaminen voi olla keino kiertää työntekijän työsuhdeturvaa ei-toivotulla tavalla.
Työn tarjoamisen keskeytyminen vaikuttaa kielteisesti työntekijän työsuhdeturvaan ja toimeentuloon. Samalla kilpailevan toiminnan kielto ja lojaliteettivelvollisuus voivat rajoittaa työntekijän mahdollisuuksia hankkia lisätuloja. Erityisesti tilanteissa, joissa työnantaja ei tarjoa työtä, kilpailevan toiminnan kielto voi estää työntekijää turvaamasta toimeentuloaan muualla työllä. Tämä korostaa selkeän ja yhdenmukaisen sääntelyn tarvetta etenkin siksi, koska perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden työhön ja elinkeinovapauden.
Tutkimus suosittelee, että lainsäädäntöä selkeytettäisiin erityisesti nollatuntisopimusten päättymisen ja päättämisen osalta, jotta osapuolten oikeudet ja velvollisuudet olisivat paremmin määriteltyjä. Lisäksi kilpailevan toiminnan kiellon soveltamista nollatuntisopimuksissa tulisi rajoittaa, jotta työntekijöiden oikeus työhön ja elinkeinovapaus toteutuisivat nykyistä paremmin.