Levers of Control -viitekehyksen rooli organisaation strategisessa muutoksessa
Baqiri, Emma (2024-12-12)
Levers of Control -viitekehyksen rooli organisaation strategisessa muutoksessa
Baqiri, Emma
(12.12.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241216103176
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241216103176
Tiivistelmä
Yritysten markkinoilla menestymisen ja kilpailukyvyn säilymisen kannalta on elintärkeää, että ne kykenevät mukauttamaan omia liiketoimintojaan ja strategioinaan globaalien markkinoiden mukaisesti. Kilpailuolosuhteissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia kuten lisääntynyt globalisaatio, markkina-alojen sääntelyjen purkaminen ja innovaatioiden kehittyminen. Markkinat ovat siten muuttuneet monimutkaisimmiksi. Tämä osaltaan aiheuttaa organisaatioihin ja niiden strategioihin muutospainetta. Robert Simonsin (1995) kehittämä johdon ohjausjärjestelmä, Levers of Control -viitekehysmalli tarjoaa tähän haasteeseen organisaatioille työvälineitä ja ratkaisuja. LOC-viitekehys auttaa organisaation johtoa tasapainottamaan innovaation ja kontrollin välistä jännitettä, mikä on olennaista kilpailukyvyn ja pitkäaikaisen menestyksen ylläpitämiseksi.
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan Robert Simonsin (1995) kehittämän Levers of Control -viitekehyksen roolia organisaation strategisessa muutoksessa ja sen hallinnassa. Tutkielmassa keskitytään erityisesti siihen, miten LOC-viitekehystä voidaan organisaatioissa käyttää siten, että se tukee ja hallitsee strategista muutosta. Tarkoituksena on siis selvittää näiden välistä yhteyttä. Tutkielmaa on toteutettu käsiteanalyyttisenä kirjallisuuskatsauksena ja lähteinä on pyritty käyttämään monipuolisesti kirjallisuutta ja vertaisarvioituja artikkeleita liittyen kyseiseen aiheeseen. Tutkielma rakenne koostuu aluksi siitä, että johdannossa pyritään johdattelemaan aiheeseen ja tuomaan sen merkitystä esille. Tämän jälkeen keskeisimmät käsitteet määritellään syvällisesti auki, jonka jälkeen tutkimuskysymykseen on vastattu omassa luvussaan. Lopuksi on vielä koottu yhteenveto kirjallisuuden tuloksista ja johtopäätökset aiheen tiimoilta.
Tutkielman kirjallisuuskatsauksen tuloksista käy ilmi, että LOC-viitekehys vaikuttaa sekä epäsuorasti että suorasti organisaation strategiseen muutokseen ja sen hallintaan. Johdon ohjausjärjestelmillä on keskeinen rooli strategisen muutoksen hallinnassa. Kirjallisuuden perusteella interaktiivisilla ohjausjärjestelmillä vaikutti olevan suurin ja laajin rooli sekä vaikutus strategisessa muutoksessa. Budjettien interaktiivisella käytöllä lisättiin organisaation jäsenten vuoropuhelua, viestintää sekä joustavuutta ja ne edesauttoivat myös uusien strategisten muutosten syntymistä. Interaktiiviset ohjausjärjestelmät sopivat käytettäviksi erityisesti suurissa muutostilanteissa. Diagnostiset ohjausjärjestelmät taas toimivat parhaiten vakaissa olosuhteissa, joissa ei juuri esiinny muutosta. Budjettien diagnostisella käytöllä oli todettu olevan heikentävä vaikutus strategiseen muutoksen ja suorituskyvyn väliseen suhteeseen sekä henkilöstön sitoutumiseen. Uskomusjärjestelmiä voidaan hyödyntää muutostilanteissa, sillä niiden avulla organisaatiot viestivät visiosta ja tarkoituksesta. Rajoitejärjestelmistä taas löytyi hyvin vähän kirjallisuutta liittyen organisaation strategiseen muutokseen. Rajoitejärjestelmät yleisesti auttavat organisaatioita määrittämään rajat toteutuneille strategioille ja organisaation sekä sen jäsenten toiminnalle. Olemassa olevan kirjallisuuden valossa sen vaikutus näyttää kuitenkin vähäiseltä.
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan Robert Simonsin (1995) kehittämän Levers of Control -viitekehyksen roolia organisaation strategisessa muutoksessa ja sen hallinnassa. Tutkielmassa keskitytään erityisesti siihen, miten LOC-viitekehystä voidaan organisaatioissa käyttää siten, että se tukee ja hallitsee strategista muutosta. Tarkoituksena on siis selvittää näiden välistä yhteyttä. Tutkielmaa on toteutettu käsiteanalyyttisenä kirjallisuuskatsauksena ja lähteinä on pyritty käyttämään monipuolisesti kirjallisuutta ja vertaisarvioituja artikkeleita liittyen kyseiseen aiheeseen. Tutkielma rakenne koostuu aluksi siitä, että johdannossa pyritään johdattelemaan aiheeseen ja tuomaan sen merkitystä esille. Tämän jälkeen keskeisimmät käsitteet määritellään syvällisesti auki, jonka jälkeen tutkimuskysymykseen on vastattu omassa luvussaan. Lopuksi on vielä koottu yhteenveto kirjallisuuden tuloksista ja johtopäätökset aiheen tiimoilta.
Tutkielman kirjallisuuskatsauksen tuloksista käy ilmi, että LOC-viitekehys vaikuttaa sekä epäsuorasti että suorasti organisaation strategiseen muutokseen ja sen hallintaan. Johdon ohjausjärjestelmillä on keskeinen rooli strategisen muutoksen hallinnassa. Kirjallisuuden perusteella interaktiivisilla ohjausjärjestelmillä vaikutti olevan suurin ja laajin rooli sekä vaikutus strategisessa muutoksessa. Budjettien interaktiivisella käytöllä lisättiin organisaation jäsenten vuoropuhelua, viestintää sekä joustavuutta ja ne edesauttoivat myös uusien strategisten muutosten syntymistä. Interaktiiviset ohjausjärjestelmät sopivat käytettäviksi erityisesti suurissa muutostilanteissa. Diagnostiset ohjausjärjestelmät taas toimivat parhaiten vakaissa olosuhteissa, joissa ei juuri esiinny muutosta. Budjettien diagnostisella käytöllä oli todettu olevan heikentävä vaikutus strategiseen muutoksen ja suorituskyvyn väliseen suhteeseen sekä henkilöstön sitoutumiseen. Uskomusjärjestelmiä voidaan hyödyntää muutostilanteissa, sillä niiden avulla organisaatiot viestivät visiosta ja tarkoituksesta. Rajoitejärjestelmistä taas löytyi hyvin vähän kirjallisuutta liittyen organisaation strategiseen muutokseen. Rajoitejärjestelmät yleisesti auttavat organisaatioita määrittämään rajat toteutuneille strategioille ja organisaation sekä sen jäsenten toiminnalle. Olemassa olevan kirjallisuuden valossa sen vaikutus näyttää kuitenkin vähäiseltä.