The Snowball Effect : Investigating Sequential Underpricing in Finland's Hot Issue IPO Market
Nikkilä, Pauli (2024-12-12)
The Snowball Effect : Investigating Sequential Underpricing in Finland's Hot Issue IPO Market
(12.12.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241216103220
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241216103220
Tiivistelmä
This thesis examines the potential relationship between the underpricing of one Initial Public Offering (IPO) and the underpricing of subsequent IPOs in the Finnish market, with a particular focus on the hot-issue market of 2021. The study builds on prior research into IPO pricing dynamics, including theories of sequential momentum and market enthusiasm, to investigate whether there is a measurable "snowball effect" where higher underpricing in one IPO leads to increased underpricing in subsequent IPOs. Using a dataset of 24 Finnish IPOs, market-adjusted underpricing is analyzed to control for broader market trends, and regression analysis is applied to evaluate the significance and magnitude of lagged underpricing effects.
The findings reveal a weak positive relationship between lagged IPO underpricing and current IPO underpricing, with a coefficient estimate indicating that a 1% increase in the prior IPO’s underpricing results in a 0.064% increase in the current IPO’s underpricing. However, this relationship is not statistically significant, suggesting that sequential effects are not a meaningful determinant of IPO pricing in the Finnish market. Instead, the results highlight a baseline level of IPO underpricing, independent of sequential patterns, consistent with established theories of information asymmetry, signaling, and investor behavior.
This study contributes to the broader literature on IPO pricing by providing insights into the unique characteristics of the Finnish IPO market, which features lower liquidity and smaller volumes compared to larger markets, with also relatively low IPO activity when compared to peer markets such as other Nordic marketplaces. It also highlights the limited role of sequential underpricing effects, suggesting that other factors—such as firm-specific fundamentals, industry, and macroeconomic conditions—might play a more significant role in driving IPO pricing trends. Practical implications for issuers, underwriters, and investors are also discussed, emphasizing the importance of firm-level valuation over reliance on prior IPO outcomes. The thesis also outlines opportunities for future research, including cross-market comparisons and deeper exploration of retail investor behavior in hot-issue periods. Tämä tutkielma tarkastelee mahdollisia yhteyksiä yhden osakeannin (IPO) alihinnoittelun ja sitä seuraavien osakeantien alihinnoittelun välillä Suomen markkinoilla, erityisesti keskittyen vuoden 2021 kuuman listautumismarkkinan (hot issue market) ilmiöön. Tutkimus pohjautuu aiempaan kirjallisuuteen listautumisantien hinnoittelun dynamiikasta, mukaan lukien teorioihin peräkkäisestä momentista ja sijoittajakäyttäytymisestä selvittääkseen, onko havaittavissa mitattavissa oleva "lumipalloefekti," jossa yhden listautumisannin korkeampi alihinnoittelu johtaa kasvaneeseen alihinnoitteluun myöhemmissä anneissa. Tutkimuksessa analysoidaan 24 suomalaisen IPO:n aineistoa markkinakorjatun alihinnoittelun avulla. Lisäksi regressioanalyysin avulla arvioidaan aiemman alihinnoittelun vaikutuksen merkitystä ja suuruutta.
Tulokset osoittavat heikon positiivisen yhteyden aiemman listautumisannin alihinnoittelun ja nykyisen listautumisen alihinnoittelun välillä, ja kertoimen mukaan yhden prosenttiyksikön lisäys edeltävän IPO:n alihinnoittelussa lisää nykyisen IPO:n alihinnoittelua 0,064 prosenttiyksiköllä. Tämä yhteys ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevä, mikä viittaa siihen, että peräkkäisillä vaikutuksilla ei ole merkittävää roolia IPO-hinnoittelun määrittäjänä Suomen markkinoilla. Sen sijaan tulokset korostavat listautumisantien perustason alihinnoittelua, joka on riippumaton peräkkäisistä malleista ja vastaa vakiintuneita teorioita informaatioepäsymmetriasta, signaalivaikutuksesta ja sijoittajakäyttäytymisestä.
Tutkimus täydentää laajempaa kirjallisuutta IPO-hinnoittelusta tarjoamalla näkemyksiä Suomen IPO-markkinoiden ainutlaatuisista piirteistä, kuten pienemmästä likviditeetistä ja vähäisemmästä volyymista verrattuna suurempiin markkinoihin. Lisäksi Suomessa IPO-aktiviteetti on suhteellisen vähäistä verrattuna esimerkiksi pohjoismaisiin verrokkimarkkinoihin. Tulokset korostavat myös, että peräkkäisten alihinnoitteluilmiöiden rooli on rajallinen ja että muut tekijät, kuten yrityskohtaiset perustekijät, toimiala ja makrotaloudelliset olosuhteet, voivat vaikuttaa keskeisemmin IPO-hinnoittelutrendeihin. Tutkielma käsittelee myös käytännön vaikutuksia liikkeeseenlaskijoille, merkintäpankkiireille ja sijoittajille, korostaen yritystason arvonmäärityksen tärkeyttä aikaisempiin IPO-tuloksiin luottamisen sijaan. Lopuksi tutkielmassa esitetään tulevaisuuden tutkimusmahdollisuuksia, mukaan lukien markkinoiden välinen vertailu ja perusteellisempi tarkastelu yksityissijoittajien käyttäytymisestä kuuman markkinan aikana.
The findings reveal a weak positive relationship between lagged IPO underpricing and current IPO underpricing, with a coefficient estimate indicating that a 1% increase in the prior IPO’s underpricing results in a 0.064% increase in the current IPO’s underpricing. However, this relationship is not statistically significant, suggesting that sequential effects are not a meaningful determinant of IPO pricing in the Finnish market. Instead, the results highlight a baseline level of IPO underpricing, independent of sequential patterns, consistent with established theories of information asymmetry, signaling, and investor behavior.
This study contributes to the broader literature on IPO pricing by providing insights into the unique characteristics of the Finnish IPO market, which features lower liquidity and smaller volumes compared to larger markets, with also relatively low IPO activity when compared to peer markets such as other Nordic marketplaces. It also highlights the limited role of sequential underpricing effects, suggesting that other factors—such as firm-specific fundamentals, industry, and macroeconomic conditions—might play a more significant role in driving IPO pricing trends. Practical implications for issuers, underwriters, and investors are also discussed, emphasizing the importance of firm-level valuation over reliance on prior IPO outcomes. The thesis also outlines opportunities for future research, including cross-market comparisons and deeper exploration of retail investor behavior in hot-issue periods.
Tulokset osoittavat heikon positiivisen yhteyden aiemman listautumisannin alihinnoittelun ja nykyisen listautumisen alihinnoittelun välillä, ja kertoimen mukaan yhden prosenttiyksikön lisäys edeltävän IPO:n alihinnoittelussa lisää nykyisen IPO:n alihinnoittelua 0,064 prosenttiyksiköllä. Tämä yhteys ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevä, mikä viittaa siihen, että peräkkäisillä vaikutuksilla ei ole merkittävää roolia IPO-hinnoittelun määrittäjänä Suomen markkinoilla. Sen sijaan tulokset korostavat listautumisantien perustason alihinnoittelua, joka on riippumaton peräkkäisistä malleista ja vastaa vakiintuneita teorioita informaatioepäsymmetriasta, signaalivaikutuksesta ja sijoittajakäyttäytymisestä.
Tutkimus täydentää laajempaa kirjallisuutta IPO-hinnoittelusta tarjoamalla näkemyksiä Suomen IPO-markkinoiden ainutlaatuisista piirteistä, kuten pienemmästä likviditeetistä ja vähäisemmästä volyymista verrattuna suurempiin markkinoihin. Lisäksi Suomessa IPO-aktiviteetti on suhteellisen vähäistä verrattuna esimerkiksi pohjoismaisiin verrokkimarkkinoihin. Tulokset korostavat myös, että peräkkäisten alihinnoitteluilmiöiden rooli on rajallinen ja että muut tekijät, kuten yrityskohtaiset perustekijät, toimiala ja makrotaloudelliset olosuhteet, voivat vaikuttaa keskeisemmin IPO-hinnoittelutrendeihin. Tutkielma käsittelee myös käytännön vaikutuksia liikkeeseenlaskijoille, merkintäpankkiireille ja sijoittajille, korostaen yritystason arvonmäärityksen tärkeyttä aikaisempiin IPO-tuloksiin luottamisen sijaan. Lopuksi tutkielmassa esitetään tulevaisuuden tutkimusmahdollisuuksia, mukaan lukien markkinoiden välinen vertailu ja perusteellisempi tarkastelu yksityissijoittajien käyttäytymisestä kuuman markkinan aikana.