”Pitäisi saavuttaa enemmän, osata enemmän, olla enemmän” Nuorten kokemuksia häpeästä
Mäkeläinen, Erika (2024-11-18)
”Pitäisi saavuttaa enemmän, osata enemmän, olla enemmän” Nuorten kokemuksia häpeästä
Mäkeläinen, Erika
(18.11.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241218104295
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241218104295
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen nuorten kirjoitusten avulla, millaisia merkityksiä he kokemuksissaan liittävät häpeään ja kuinka he tekevät tunnetta ymmärretyksi nykyisessä yhteiskunnallisessa ajassa. Tutkielman keskeisin tutkimuskysymys on, millaisia tekijöitä häpeäkokemusten taustalla on löydettävissä liittyen ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Tarkastelen myös, miltä häpeä nuorten mielestä tuntuu ja kuinka he kertovat käsittelevänsä tunnetta.
Tutkielmassa hyödynnän kevään 2024 aikana keräämääni Kirjoituksia nuorten kokemasta häpeästä -aineistoa, joka koostuu 27 kirjoituksesta. Kyseessä on aineistolähtöinen kvalitatiivinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelmänä hyödynnän diskurssianalyysia. Tutkimus kiinnittyy erityisesti kriittisen yhteiskuntateorian perinteeseen ja yhdistyy kulttuurintutkimukseen. Teoreettisena kehyksenä hyödynnän Hartmut Rosan kiihtyneen yhteiskunnan teoriaa sekä Silvan Tomkinsin affektiteoriaa. Kiihtyneisyydellä tutkielmassa viitataan nyky-yhteiskunnan jatkuvaan muutokseen ja nopeatempoisuuteen, mikä aiheuttaa aikapainetta, epävarmuutta ja suorittamista. Affektit puolestaan ilmentävät erityisesti häpeän kehollisuutta ja tuovat esiin tunteen vaikuttavuutta ihmisen toimintaan.
Keskeisiksi esiin nouseviksi häpeädiskursseiksi tutkimuksessa määrittyy suorittavan, pärjäävän ja toimintaansa jatkuvasti arvioivan nuoren yhteiskunnallinen normi, johon itseä verrataan ja jota yritetään tavoitella. Häpeä hahmottuu nuorten kokemuksissa elämää hallitsevana affektiivisena tilana, jolla on merkitystä yhteiskunnassa toimimiseen. Nuoret ilmentävät häpeää epämiellyttävänä tunteena, joka linkittyy stressiin ja ahdistukseen. Se näyttäytyy haastavana, vaikeana kokemuksena, mikä halutaan piilottaa ja jota pyritään välttelemään.
Tutkielmassa esitän häpeän voivan liittyä nuorten pahoinvoinnin lisääntymiseen. Teoreettisten näkökulmien kautta tarkasteltuna yhteiskunnan kiihtyneisyys ja suorittamiskeskeisyys saattavat tuottaa häpeäkokemuksia, jotka voivat vaikuttaa nuorten uupumisen taustalla. Kirjoitukset häpeäkokemuksista kertovat keinoista, joiden avulla nuoret yrittävät selviytyä kiihtyneen yhteiskunnan vaatimuksista ja odotuksista ja olla normien mukaisia.
Tutkielmassa hyödynnän kevään 2024 aikana keräämääni Kirjoituksia nuorten kokemasta häpeästä -aineistoa, joka koostuu 27 kirjoituksesta. Kyseessä on aineistolähtöinen kvalitatiivinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelmänä hyödynnän diskurssianalyysia. Tutkimus kiinnittyy erityisesti kriittisen yhteiskuntateorian perinteeseen ja yhdistyy kulttuurintutkimukseen. Teoreettisena kehyksenä hyödynnän Hartmut Rosan kiihtyneen yhteiskunnan teoriaa sekä Silvan Tomkinsin affektiteoriaa. Kiihtyneisyydellä tutkielmassa viitataan nyky-yhteiskunnan jatkuvaan muutokseen ja nopeatempoisuuteen, mikä aiheuttaa aikapainetta, epävarmuutta ja suorittamista. Affektit puolestaan ilmentävät erityisesti häpeän kehollisuutta ja tuovat esiin tunteen vaikuttavuutta ihmisen toimintaan.
Keskeisiksi esiin nouseviksi häpeädiskursseiksi tutkimuksessa määrittyy suorittavan, pärjäävän ja toimintaansa jatkuvasti arvioivan nuoren yhteiskunnallinen normi, johon itseä verrataan ja jota yritetään tavoitella. Häpeä hahmottuu nuorten kokemuksissa elämää hallitsevana affektiivisena tilana, jolla on merkitystä yhteiskunnassa toimimiseen. Nuoret ilmentävät häpeää epämiellyttävänä tunteena, joka linkittyy stressiin ja ahdistukseen. Se näyttäytyy haastavana, vaikeana kokemuksena, mikä halutaan piilottaa ja jota pyritään välttelemään.
Tutkielmassa esitän häpeän voivan liittyä nuorten pahoinvoinnin lisääntymiseen. Teoreettisten näkökulmien kautta tarkasteltuna yhteiskunnan kiihtyneisyys ja suorittamiskeskeisyys saattavat tuottaa häpeäkokemuksia, jotka voivat vaikuttaa nuorten uupumisen taustalla. Kirjoitukset häpeäkokemuksista kertovat keinoista, joiden avulla nuoret yrittävät selviytyä kiihtyneen yhteiskunnan vaatimuksista ja odotuksista ja olla normien mukaisia.