Konfliktien hallinta muutoksen olosuhteissa
Uoti, My (2024-12-16)
Konfliktien hallinta muutoksen olosuhteissa
Uoti, My
(16.12.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241218104461
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241218104461
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan muutoksesta aiheutuvien konfliktien ja muutosvastarinnan vaikutuksia ja
seurauksia organisaatiossa. Tutkielmassa esitetään, että organisaatiomuutoksista seuraa konflikteja.
Muutoksesta aiheutuvat konfliktit ilmenevät monesti muutosvastarintana. Työn tarkoituksena on tarkastella,
mikä on muutoksesta seuraavien konfliktien vaikutus ja miten niitä tulisi hallita. Konflikteja tarkastellaan
kielteisenä ja myönteisenä muutosvoimana.
Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, jonka alussa tutustutaan konfliktien esiintymiseen
organisaatioissa. Tarkoituksena on käsitellä konfliktin käsitettä, luonnetta sekä hallintaa ja johtamista. Tämän
luvun keskeisimpiä havaintoja ovat konfliktin käsitteen moninaisuus sekä sen luonteen dynaamisuus. Koska
konflikteja on monia eri tyyppejä, tämä tarkastelu on jaettu suhde- ja tehtäväkonflikteihin. Suhdekonfliktit
ovat seurausta tunneperäisistä suhteista ja liittyvät monesti ryhmädynamiikkoihin. Tehtäväkonfliktit ovat
peräisin erimielisyyksistä, jotka liittyvät käsillä olevaan tehtävään. Tarkasteltaessa konfliktien hallintaa ja
johtamista havaitaan, että otollisin tapa kohdata konflikteja on hallita niitä oikein ja täsmällisesti
tukahduttamisen sijaan.
Tutkielman luvussa kolme käsitellään organisaatiota muutoksessa ja määritellään pääkäsitteet, muutos ja sen
hallinta sekä muutosvastarinta. Tutkielmassa havaitaan, että suurin osa muutosaloitteista epäonnistuu sekä
johtaa muutosvastarinnan esiintymiseen. Muutosvastarinnan havaittiin edistävän muutoksen epäonnistumista
entisestään. Tämän vuoksi on merkittävä johtaa muutosta oikein, jotta voi ehkäistä muutosvastarinnan
esiintymistä ja vaikutuksia. Seuraavassa luvussa tuodaan edellisten lukujen asiat yhteen ja tarkastellaan, miten
konfliktit toimivat kielteisenä ja myönteisenä muutosvoimana. Konfliktit on nähty perinteisesti haitallisina
muutosvoimina, jolloin niistä seuraa heikentynyttä suorituskykyä ja tyytyväisyyden laskua. Haitalliset
konfliktit on myös yhdistetty muutosvastarintaan. Konflikteilla on myös myönteisiä ominaisuuksia, mutta ne
vaativat esiintyäkseen tietynlaiset olosuhteet ja puitteet. Tällaisia ominaisuuksia ovat oppimisen, luovuuden ja
innovaatioiden lisääntyminen. Erityisesti tehtäväkonflikteilla havaittiin olevan myönteisiä ominaisuuksia ja
suhdekonflikteilla kielteisiä ominaisuuksia. Aihepiiri tarvitsee jatkotutkimusta, jotta sitä voisi soveltaa
paremmin nykypäivän työelämään. Etätyöskentely on lisääntynyt huimasti koronavuosien jälkeen, minkä
vuoksi konfliktien hallintaa ja vaikutuksia olisi tärkeää tutkia erityisesti tästä näkökulmasta.
seurauksia organisaatiossa. Tutkielmassa esitetään, että organisaatiomuutoksista seuraa konflikteja.
Muutoksesta aiheutuvat konfliktit ilmenevät monesti muutosvastarintana. Työn tarkoituksena on tarkastella,
mikä on muutoksesta seuraavien konfliktien vaikutus ja miten niitä tulisi hallita. Konflikteja tarkastellaan
kielteisenä ja myönteisenä muutosvoimana.
Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, jonka alussa tutustutaan konfliktien esiintymiseen
organisaatioissa. Tarkoituksena on käsitellä konfliktin käsitettä, luonnetta sekä hallintaa ja johtamista. Tämän
luvun keskeisimpiä havaintoja ovat konfliktin käsitteen moninaisuus sekä sen luonteen dynaamisuus. Koska
konflikteja on monia eri tyyppejä, tämä tarkastelu on jaettu suhde- ja tehtäväkonflikteihin. Suhdekonfliktit
ovat seurausta tunneperäisistä suhteista ja liittyvät monesti ryhmädynamiikkoihin. Tehtäväkonfliktit ovat
peräisin erimielisyyksistä, jotka liittyvät käsillä olevaan tehtävään. Tarkasteltaessa konfliktien hallintaa ja
johtamista havaitaan, että otollisin tapa kohdata konflikteja on hallita niitä oikein ja täsmällisesti
tukahduttamisen sijaan.
Tutkielman luvussa kolme käsitellään organisaatiota muutoksessa ja määritellään pääkäsitteet, muutos ja sen
hallinta sekä muutosvastarinta. Tutkielmassa havaitaan, että suurin osa muutosaloitteista epäonnistuu sekä
johtaa muutosvastarinnan esiintymiseen. Muutosvastarinnan havaittiin edistävän muutoksen epäonnistumista
entisestään. Tämän vuoksi on merkittävä johtaa muutosta oikein, jotta voi ehkäistä muutosvastarinnan
esiintymistä ja vaikutuksia. Seuraavassa luvussa tuodaan edellisten lukujen asiat yhteen ja tarkastellaan, miten
konfliktit toimivat kielteisenä ja myönteisenä muutosvoimana. Konfliktit on nähty perinteisesti haitallisina
muutosvoimina, jolloin niistä seuraa heikentynyttä suorituskykyä ja tyytyväisyyden laskua. Haitalliset
konfliktit on myös yhdistetty muutosvastarintaan. Konflikteilla on myös myönteisiä ominaisuuksia, mutta ne
vaativat esiintyäkseen tietynlaiset olosuhteet ja puitteet. Tällaisia ominaisuuksia ovat oppimisen, luovuuden ja
innovaatioiden lisääntyminen. Erityisesti tehtäväkonflikteilla havaittiin olevan myönteisiä ominaisuuksia ja
suhdekonflikteilla kielteisiä ominaisuuksia. Aihepiiri tarvitsee jatkotutkimusta, jotta sitä voisi soveltaa
paremmin nykypäivän työelämään. Etätyöskentely on lisääntynyt huimasti koronavuosien jälkeen, minkä
vuoksi konfliktien hallintaa ja vaikutuksia olisi tärkeää tutkia erityisesti tästä näkökulmasta.