Kuka naista äänestää? : Analyysi eri taustamuuttujien yhteydestä äänestäjän valitseman ehdokkaan sukupuoleen vuoden 2023 eduskuntavaaleissa
Sorakunnas, Anni (2024-12-13)
Kuka naista äänestää? : Analyysi eri taustamuuttujien yhteydestä äänestäjän valitseman ehdokkaan sukupuoleen vuoden 2023 eduskuntavaaleissa
Sorakunnas, Anni
(13.12.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241218104373
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241218104373
Tiivistelmä
Ihmisten äänestyskäyttäytyminen ratkaisee sen, ketkä saavat lainsäädäntövaltaa ja minkälaiset ihmiset tekevät poliittiset päätökset. Suomi on historiansa aikana ollut edelläkävijä naisten poliittisen osallistumisen ja aseman kannalta, mutta edes naisten määrällisestä enemmistöstä ja korkeammasta äänestysaktiivisuudesta huolimatta eduskunnassa ei ole ikinä ollut naisenemmistöä. Naiskansanedustajien määrän kasvun puolesta puhuvat niin reiluus, edustavuus kuin myös ajetut politiikkatoimet. Naisia tarvitaan siis parlamentteihin, mutta kuka heitä sinne äänestää?
Tässä tutkielmassa selvitetään, miten vastaajan asuinpaikka sekä sijoittuminen liberaali- konservatiivi- ja oikeisto-vasemmisto-akseleilla vaikuttivat siihen, äänestikö henkilö naisehdokasta vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Naisia ja miehiä tarkastellaan erillisinä ryhminä nyanssierojen havaitsemiseksi. Tutkielmaa ja sen tuloksia teoretisoidaan Hanna Pitkinin luomalla edustavuuden teorialla hyödyntäen erityisesti substantiaalisen ja deskriptiivisen edustavuuden näkökulmia, minkä lisäksi hyödynnetään jo entuudestaan laajaa aiempaa tutkimuskirjallisuutta äänestyskäyttäytymisestä. Tutkielman aineistona on vuoden 2023 Eduskuntavaalitutkimuksen aineisto ja metodina logistinen regressioanalyysi.
Tutkielman mukaan vasemmistoon identifioituminen kasvatti sekä naisten että miesten todennäköisyyttä äänestää naisehdokasta. Lisäksi miehillä todennäköisyys äänestää naista kasvoi sitä mukaa, mitä liberaalimpaan suuntaan vastaaja liikkui, kun taas naisilla kaupungissa asuminen maaseudun sijaan kasvatti todennäköisyyttä äänestää naisehdokasta. Naisia äänestävien naisten käytöstä voidaan selittää sekä deskriptiivisen että substantiaalisen edustavuuden teorioilla, minkä lisäksi selityksiä haetaan äänestäjien ja puolueiden arvoista sekä sukupuolistereotypioista.
Tässä tutkielmassa selvitetään, miten vastaajan asuinpaikka sekä sijoittuminen liberaali- konservatiivi- ja oikeisto-vasemmisto-akseleilla vaikuttivat siihen, äänestikö henkilö naisehdokasta vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Naisia ja miehiä tarkastellaan erillisinä ryhminä nyanssierojen havaitsemiseksi. Tutkielmaa ja sen tuloksia teoretisoidaan Hanna Pitkinin luomalla edustavuuden teorialla hyödyntäen erityisesti substantiaalisen ja deskriptiivisen edustavuuden näkökulmia, minkä lisäksi hyödynnetään jo entuudestaan laajaa aiempaa tutkimuskirjallisuutta äänestyskäyttäytymisestä. Tutkielman aineistona on vuoden 2023 Eduskuntavaalitutkimuksen aineisto ja metodina logistinen regressioanalyysi.
Tutkielman mukaan vasemmistoon identifioituminen kasvatti sekä naisten että miesten todennäköisyyttä äänestää naisehdokasta. Lisäksi miehillä todennäköisyys äänestää naista kasvoi sitä mukaa, mitä liberaalimpaan suuntaan vastaaja liikkui, kun taas naisilla kaupungissa asuminen maaseudun sijaan kasvatti todennäköisyyttä äänestää naisehdokasta. Naisia äänestävien naisten käytöstä voidaan selittää sekä deskriptiivisen että substantiaalisen edustavuuden teorioilla, minkä lisäksi selityksiä haetaan äänestäjien ja puolueiden arvoista sekä sukupuolistereotypioista.