Poliittisen osallistumisen eriytyminen? : Logistinen regressioanalyysi poliittisen osallistumisen muotoihin vaikuttavista tekijöistä Suomessa
Summala, Jenna (2024-12-13)
Poliittisen osallistumisen eriytyminen? : Logistinen regressioanalyysi poliittisen osallistumisen muotoihin vaikuttavista tekijöistä Suomessa
(13.12.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241218104349
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241218104349
Tiivistelmä
Poliittinen osallistuminen on elintärkeä osa toimivaa demokratiaa, koska ilman sitä demokratia ei toimisi. On tärkeää tutkia poliittista osallistumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä, jotta osallistumiskynnystä voitaisiin madaltaa. Tässä tutkimuksessa analysoidaan kvantitatiivisin metodein poliittiseen osallistumiseen vaikuttavia tekijöitä Suomessa. Tarkemmin sanottuna selvitetään, miten yksilön tulotaso, kiinnostus politiikasta sekä työmarkkinajärjestön jäsenyys vaikuttavat poliittisen osallistumisen eri muotoihin. Lisäksi tarkastellaan sitä, mikä vaikutus iällä, sukupuolella ja koulutustasolla on poliittiseen osallistumiseen. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda lisää tietoa siitä, miten eri ominaisuudet vaikuttavat poliittiseen osallistumiseen Suomessa.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu poliittiseen osallistumiseen, poliittisen osallistumisen erilaisiin muotoihin sekä kansalaisaktivismimalliin. Tässä tutkimuksessa poliittinen osallistuminen määritellään tavallisten ihmisten toiminnaksi vaikuttaakseen politiikan lopputulokseen. Poliittinen osallistuminen voidaan jakaa kahteen eri muotoon: institutionaaliseen sekä epäinstitutionaaliseen poliittiseen osallistumiseen. Teoreettisena perustana hyödynnetään myös kansalaisaktivismimallia, jonka mukaan yksilön poliittisen osallistumisen aktiivisuuteen vaikuttavat resurssit, kiinnostus sekä mobilisaatio.
Tutkimuksen aineistona on vuonna 2023 tehty European Social Survey -kyselytutkimus, jota tutkitaan logistisella regressioanalyysillä. Logistisen regressioanalyysin avulla voidaan tutkia sitä, millä todennäköisyydellä jokin ominaisuus vaikuttaa poliittiseen osallistumiseen. Siinä tutkittavan muuttujan tulee olla dikotominen eli sen tulee saada vain kaksi eri arvoa. Edellä mainittu aineisto sekä menetelmä antavat hyvät lähtökohdat poliittisen osallistumisen tutkimiseen.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että poliittiseen osallistumiseen vaikuttaa merkittävästi yksilön tulotaso, kiinnostus politiikasta sekä työmarkkinajärjestön jäsenyys. Näiden lisäksi erityisesti koulutustaso vaikuttaa poliittisen osallistumisen aktiivisuuteen. Ikä ja sukupuoli puolestaan vaikuttavat siihen, mitä osallistumisen muotoja ihmiset käyttävät. Yhteenvetona tutkimuksen tulokset ovat linjassa muun aikaisemman tutkimuksen kanssa ja vahvistavat näin ollen poliittiseen osallistumiseen vaikuttavia tekijöitä Suomessa.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu poliittiseen osallistumiseen, poliittisen osallistumisen erilaisiin muotoihin sekä kansalaisaktivismimalliin. Tässä tutkimuksessa poliittinen osallistuminen määritellään tavallisten ihmisten toiminnaksi vaikuttaakseen politiikan lopputulokseen. Poliittinen osallistuminen voidaan jakaa kahteen eri muotoon: institutionaaliseen sekä epäinstitutionaaliseen poliittiseen osallistumiseen. Teoreettisena perustana hyödynnetään myös kansalaisaktivismimallia, jonka mukaan yksilön poliittisen osallistumisen aktiivisuuteen vaikuttavat resurssit, kiinnostus sekä mobilisaatio.
Tutkimuksen aineistona on vuonna 2023 tehty European Social Survey -kyselytutkimus, jota tutkitaan logistisella regressioanalyysillä. Logistisen regressioanalyysin avulla voidaan tutkia sitä, millä todennäköisyydellä jokin ominaisuus vaikuttaa poliittiseen osallistumiseen. Siinä tutkittavan muuttujan tulee olla dikotominen eli sen tulee saada vain kaksi eri arvoa. Edellä mainittu aineisto sekä menetelmä antavat hyvät lähtökohdat poliittisen osallistumisen tutkimiseen.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että poliittiseen osallistumiseen vaikuttaa merkittävästi yksilön tulotaso, kiinnostus politiikasta sekä työmarkkinajärjestön jäsenyys. Näiden lisäksi erityisesti koulutustaso vaikuttaa poliittisen osallistumisen aktiivisuuteen. Ikä ja sukupuoli puolestaan vaikuttavat siihen, mitä osallistumisen muotoja ihmiset käyttävät. Yhteenvetona tutkimuksen tulokset ovat linjassa muun aikaisemman tutkimuksen kanssa ja vahvistavat näin ollen poliittiseen osallistumiseen vaikuttavia tekijöitä Suomessa.