Tiedostettua riskienhallintaa vai tiedostamatonta riskeille altistumista? : Johdannaissuojausjärjestelyiden lainsäädännölliset ongelmallisuudet ja veroriskit

Abstract

Johdannaissuojaustoiminta muodostaa taloudellisesti korvaamattoman ja välittömän osan useiden monikansallisten konsernien riskienhallinnan kokonaisuudesta. Johdannaisinstrumenttien ainutlaatuiset ominaisuudet sekä kustomointimahdollisuudet mahdollistavat tehokkaasti niiden käytön kansainvälisessä liiketoiminnassa syntyvien taloudellisten riskien hallinnassa. IFRS 9 -standardin mahdollistaman vapaaehtoisen kirjanpidollisen menettelyn – suojauslaskennan – seurauksena johdannaisinstrumenteilla toteutettavien suojausjärjestelyiden taloudellinen hyöty on myös mahdollista saavuttaa kirjanpito- ja verovelvollisen tilinpäätöksessä sekä verotuksessa. Johdannaisinstrumenteilla toteutettava suojaustoiminta sekä vapaaehtoisen suojauslaskennan soveltaminen muodostavat kuitenkin kirjanpito- ja verovelvollisen näkökulmasta sekä de jure että de facto operatiivisesti ja oikeudellisesti erittäin haastavan ja osin myös ongelmallisen kokonaisuuden. Vallitsevan oikeustilan tulkinnanvaraisuuksien sekä konsernin operatiivisessa toiminnassa ilmenevien puutteiden seurauksena johdannaisinstrumenttien merkitseminen sekä suojauslaskennan soveltaminen voivat altistaa konsernin useille erilaisille riskeille. Suojaustoiminnasta syntyvät riskipositiot voivat siten realisoituessaan aiheuttaa konsernille useita huomattavia, kauaskantoisia tai jopa kohtalokkaita taloudellisia sekä verotuksellisia vaikutuksia.

Pro gradu -tutkielma on lainopillinen vero-oikeudellinen tutkimus, jonka tarkoituksen on tunnistaa sekä analysoida johdannaisinstrumenttien ja suojauslaskennan soveltamisen tilinpäätöskäsittelyyn sekä verokohteluun liittyviä kirjanpito- ja verolainsäädännöllisiä ongelmallisuuksia. Tutkielmassa pyritään oikeusdogmaattisen menetelmän avulla selvittämään lainsäädännöllisten ongelmallisuuksien seurauksena monikansalliselle konsernille suojausjärjestelyistä mahdollisesti syntyviä veroriskejä Suomessa sekä Hollannissa. Kysymyksenasettelua tukevilta osin tutkielmassa pyritään myös selventämään rahoitusteoreettisesti haastavien johdannaisinstrumenttien rahoitusteknistä luonnetta sekä yleisiä käyttötarkoituksia. Vaikka tutkielman pääasiallisena tutkimusmenetelmänä hyödynnetään lainoppia, on tutkielmasta myös sen kansainvälisen sekä rahoitusteoreettisen luonteen myötä havaittavissa oikeusvertailevan tutkimusmenetelmän sekä rahoitusteoreettisen käsiteanalyyttisen tutkimusmenetelmän elementtejä. Mainittujen tutkimuselementtien avulla pyritään soveltuvilta osin täydentämään tutkielman pääpainopisteen mukaista lainopillista tarkastelua ja argumentointia.

Tutkielman kirjanpito- ja vero-oikeudellisessa tarkastelussa identifioidaan useita johdannaisinstrumenttien ja suojauslaskennan soveltamisen tilinpäätöskäsittelyyn sekä verokohteluun liittyviä lainsäädännöllisiä ongelmallisuuksia. Tutkielmassa tunnistetut lainsäädännölliset ongelmallisuudet materialisoituvat muun muassa kirjanpito- ja elinkeinoverolain de lege lata epäselvän ja osin vanhentuneen terminologian, korostuneen kirjanpitosidonnaisuuden, elinkeinoverolaissa omaksuttujen lainsäädäntöratkaisuiden ja IFRS-tilinpäätösstandardien sisällössä tapahtuneiden muutoksien seurauksena. Vaikka johdannaissuojaustoiminta on globaalisti ja kiistämättömästi de facto hyvin merkittävässä roolissa monikansallisten konsernien riskienhallinnan sekä taloudellisen suoriutumisen näkökulmasta, on niiden tilinpäätöskäsittelyn ja verokohtelun tosiasiallista sisältöä käsitelty julkaistussa oikeus- ja muussa viranomaiskäytännössä paradoksaalisen vähän. Julkaistun oikeus- ja muun viranomaiskäytännön harvalukuisuuden seurauksena Suomen ja Hollannin vallitseva oikeustila muodostuu näiltä osin varsin tulkinnanvaraiseksi. Tulkinnanvaraisuuksien seurauksena monikansallisen konsernin suomalaiselle emoyhtiölle sekä hollantilaiselle tytäryhtiölle realisoituu useita kansallisia sekä rajat ylittäviä operatiivisia ja oikeudellisia veroriskejä. Konsernille syntyvät veroriskit voivat suojausjärjestelyiden osalta materialisoitua muun muassa johdannaisten käyttötarkoituksen terminologisen epäselvyyden, suojauslaskennan takautuvan purkautumisen tai suojaustransaktioiden siirtohinnoitteluun liittyvän problematiikan seurauksena.