Lasten ulkoilmakamari : Turun leikkikentät ja leikkikenttätoiminta kaupunkiympäristössä ja kansalaiskasvatuksessa 1918–1945
Ataruwa, Milla (2024-11-30)
Lasten ulkoilmakamari : Turun leikkikentät ja leikkikenttätoiminta kaupunkiympäristössä ja kansalaiskasvatuksessa 1918–1945
(30.11.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241219105812
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241219105812
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on Turun leikkikentillä harjoitettu leikkikenttätoiminta vuosina 1918–1945. Tarkoituksena on selvittää leikkikenttätoiminnan syntyä ja muotoutumista osaksi lasten kesävirkistystoimintaa. Tutkimuskysymys on seuraava: millainen oli leikkikenttien ja leikkikenttätoiminnan rooli kaupunkiympäristössä ja kansalaiskasvatuksessa? Työssä hyödynnetään laajaa digitoitua sanomalehtiaineistoa, joka valaisee aikakauden ilmapiiriä, toimintaa järjestäneitä tahoja ja ajoittain myös lasten ääntä. Lisäksi työssä hyödynnetään sanomalehtien leikkikenttäaiheisia valokuvia ja leikinohjaajien laatimia toimintakertomuksia. Yhdessä tekstiaineiston kanssa kuvat auttavat tavoittamaan vallitsevan aikuisten näkökulman lisäksi lasten toimintamahdollisuuksia ja hahmottamaan ohjatussa leikissä tapahtunutta muutosta.
Tutkielmassa käytetään historiantutkimuksen perusmenetelmien lisäksi kontekstualisointia ja lähilukua. Digitoitua sanomalehtiaineistoa on louhittu sanahakujen avulla tarkoituksenmukaisten julkaisujen löytämiseksi.
Tutkimus osoitti, että leikkikenttätoiminta vakiinnutti hyvin pian paikkansa Turussa jokakesäisenä toimintana. Lapsille, jotka eivät päässet kesäksi maaseudulle, järjestettiin kaupungin ja lastensuojelun yhteistyössä ohjattua leikkitoimintaa kaupungin leikkikentillä. Leikkikentät toimivat kaupunkiympäristössä luonnollisen ympäristön korvikkeena. Toiminta kytkeytyi laajempaan kansainväliseen yhteiskunnalliseen ilmiöön kaupunkilaislasten pelastamisesta ohjatun leikin avulla. Toiminnalla oli myös kansalaiskasvatukseen tähtääviä päämääriä, jotka näkyivät esimerkiksi sukupuolirooleja vahvistavissa käytänteissä. Vaikka leikkikentät olivat aikuisten suunnittelemia lasten paikkoja, pystyivät lapset silti omaksumaan ne myös omiksi paikoikseen. Huomattava havainto oli leikkikenttätoiminnan jatkuminen aktiivisesti läpi sota-ajan.
Toimenpidesuosituksena on jatkaa aiheen parissa, mutta siirtyä tarkastelemaan sotien jälkeistä tilannetta Turun leikkikenttätoiminnassa.
Tutkielmassa käytetään historiantutkimuksen perusmenetelmien lisäksi kontekstualisointia ja lähilukua. Digitoitua sanomalehtiaineistoa on louhittu sanahakujen avulla tarkoituksenmukaisten julkaisujen löytämiseksi.
Tutkimus osoitti, että leikkikenttätoiminta vakiinnutti hyvin pian paikkansa Turussa jokakesäisenä toimintana. Lapsille, jotka eivät päässet kesäksi maaseudulle, järjestettiin kaupungin ja lastensuojelun yhteistyössä ohjattua leikkitoimintaa kaupungin leikkikentillä. Leikkikentät toimivat kaupunkiympäristössä luonnollisen ympäristön korvikkeena. Toiminta kytkeytyi laajempaan kansainväliseen yhteiskunnalliseen ilmiöön kaupunkilaislasten pelastamisesta ohjatun leikin avulla. Toiminnalla oli myös kansalaiskasvatukseen tähtääviä päämääriä, jotka näkyivät esimerkiksi sukupuolirooleja vahvistavissa käytänteissä. Vaikka leikkikentät olivat aikuisten suunnittelemia lasten paikkoja, pystyivät lapset silti omaksumaan ne myös omiksi paikoikseen. Huomattava havainto oli leikkikenttätoiminnan jatkuminen aktiivisesti läpi sota-ajan.
Toimenpidesuosituksena on jatkaa aiheen parissa, mutta siirtyä tarkastelemaan sotien jälkeistä tilannetta Turun leikkikenttätoiminnassa.