Käytännön viisauden kehittyminen aistillisen tiedon ja kehollisen oppimisen kautta
Lappalainen, Pauli (2024-12-16)
Käytännön viisauden kehittyminen aistillisen tiedon ja kehollisen oppimisen kautta
Lappalainen, Pauli
(16.12.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241219105018
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241219105018
Tiivistelmä
Tämä tutkielma tarkastelee phrónēsiksen, käytännön viisauden, aistillisen tiedon ja käytännön oppimisen
kautta. Integratiivisen kirjallisuuskatsauksen pohjalta tutkielma yhdistää esteettisen filosofian,
fenomenologian ja oppimisen teorioita, korostaen kehon ja aistien merkitystä tiedon omaksumisessa ja
ammattitaidon kehittämisessä. Aistillisen tiedon ymmärretään olevan subjektiivista ja intersubjektiivista,
sidoksissa hiljaiseen tietoon ja vuorovaikutukseen ympäristön kanssa.
Kehollista oppimista tarkastellaan käytännön oppimisen prosessissa, jossa tieto syntyy kokemuksen,
reflektion, käsitteellistämisen ja kokeilun oppimisprosessissa. Tämä subjektiivinen tieto yhdistyy
organisaatiokulttuuriin ja käytäntöihin, liittyen osaksi organisaation tietoa, joka siirtyy organisaatiossa
eteenpäin sosiaalisessa prosessissa sekä eksplisiittisenä että hiljaisena tietona.
Empiiriset tutkimukset tuovat esille kehollisen oppimisen monimutkaisuuden ja sen merkityksen
organisaatioissa. Ne myös osoittavat, kuinka kehollisuus vaikuttaa ammattietiikkaan, päätöksentekoon ja
käytännön viisauteen, auttaen yksilöitä sopeutumaan työympäristön haasteisiin ja tukemaan organisaation
tavoitteita. Organisaatiokulttuuri, joka laiminlyö aistillisuuden, voi johtaa dehumanisoivaan keholliseen
kokemukseen.
Käytännön oppimisella ja refleksiivisyydellä on suuri merkitys käytännön viisauden, ammattitaidon ja
vastuullisuuden kehittämisessä. Aistillisuuden ja kehollisen oppimisen huomioiminen formaaleissa
koulutuksissa ja organisaatioissa voi edistää paitsi yksilöllistä kasvua myös yhteisön ja organisaation
kehittymistä, tukien eettistä päätöksentekoa ja kestävää toimintaa.
kautta. Integratiivisen kirjallisuuskatsauksen pohjalta tutkielma yhdistää esteettisen filosofian,
fenomenologian ja oppimisen teorioita, korostaen kehon ja aistien merkitystä tiedon omaksumisessa ja
ammattitaidon kehittämisessä. Aistillisen tiedon ymmärretään olevan subjektiivista ja intersubjektiivista,
sidoksissa hiljaiseen tietoon ja vuorovaikutukseen ympäristön kanssa.
Kehollista oppimista tarkastellaan käytännön oppimisen prosessissa, jossa tieto syntyy kokemuksen,
reflektion, käsitteellistämisen ja kokeilun oppimisprosessissa. Tämä subjektiivinen tieto yhdistyy
organisaatiokulttuuriin ja käytäntöihin, liittyen osaksi organisaation tietoa, joka siirtyy organisaatiossa
eteenpäin sosiaalisessa prosessissa sekä eksplisiittisenä että hiljaisena tietona.
Empiiriset tutkimukset tuovat esille kehollisen oppimisen monimutkaisuuden ja sen merkityksen
organisaatioissa. Ne myös osoittavat, kuinka kehollisuus vaikuttaa ammattietiikkaan, päätöksentekoon ja
käytännön viisauteen, auttaen yksilöitä sopeutumaan työympäristön haasteisiin ja tukemaan organisaation
tavoitteita. Organisaatiokulttuuri, joka laiminlyö aistillisuuden, voi johtaa dehumanisoivaan keholliseen
kokemukseen.
Käytännön oppimisella ja refleksiivisyydellä on suuri merkitys käytännön viisauden, ammattitaidon ja
vastuullisuuden kehittämisessä. Aistillisuuden ja kehollisen oppimisen huomioiminen formaaleissa
koulutuksissa ja organisaatioissa voi edistää paitsi yksilöllistä kasvua myös yhteisön ja organisaation
kehittymistä, tukien eettistä päätöksentekoa ja kestävää toimintaa.