Siirtohinnoittelun haasteet kansainvälisissä konserneissa aineettoman omaisuuden osalta: BEPS-hankkeen vaikutukset
Helala, Annukka (2024-12-12)
Siirtohinnoittelun haasteet kansainvälisissä konserneissa aineettoman omaisuuden osalta: BEPS-hankkeen vaikutukset
(12.12.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241219104819
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241219104819
Tiivistelmä
Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, millaisia haasteita kansainvälisten konsernien siirtohinnoittelussa ilmenee aineettoman omaisuuden osalta ja miten BEPS-hanke on vaikuttanut näihin kysymyksiin. Aineeton omaisuus, kuten teknologia, patentit ja brändit, muodostaa siirtohinnoittelussa erityisen haastavan osa-alueen, sillä sen arvonmääritys on monimutkaista ja vaikuttaa suoraan siihen, miten verotus kohdistuu eri valtioiden välillä.
Tutkielmassa käsitellään siirtohinnoittelun nykytilaa ja BEPS-hankkeen tuomia uudistuksia, erityisesti aineettoman omaisuuden osalta. Tarkastelun kohteena on OECD:n ja G20-maiden kehittämä BEPS-hanke, jonka tarkoituksena on estää veropohjan rapautumista sekä torjua voitonsiirtoja, sekä BEPS 2.0 -uudistus, joka toi kansainväliseen yritysverotukseen pilarijaon. Keskiössä on myös markkinaehtoperiaatteen toteutuminen ja siihen liittyvät siirtohinnoittelumenetelmän valintaan liittyvä suositukset sekä dokumentaatio- ja raportointivaatimukset.
Tutkimusote on luonteeltaan oikeusdogmaattinen, ja tavoitteena on analysoida ja systematisoida, mitä ovat aineettoman omaisuuden siirtohinnoitteluun liittyvät keskeiset haasteet sekä miten BEPS-hankkeen toimenpiteet ovat vaikuttaneet aineettoman omaisuuden siirtohinnoittelun oikeustilaan. Tutkimuksessa hyödynnetään oikeuskirjallisuutta, OECD:n siirtohinnoitteluohjeita ja BEPS-hankkeen myötä julkaistuja ohjeistuksia sekä kansallisia lainsäädäntöasiakirjoja. Lisäksi analysoidaan kansainvälisten konsernien kohtaamia haasteita, kuten arvonmääritykseen liittyviä epävarmuustekijöitä.
Tutkielman keskeinen johtopäätös on, että BEPS-hanke on lisännyt läpinäkyvyyttä ja edistänyt markkinaehtoisuuden toteutumista aineettoman omaisuuden siirtohinnoittelussa. Samalla se on kuitenkin korostanut raportoinnin ja dokumentaation merkitystä, mikä lisää hallinnollista taakkaa yrityksille. Vaikka uudistukset tarjoavat keinoja aggressiivisen verosuunnittelun torjuntaan, haasteita, kuten maiden välisten tulkintaerimielisyyksien aiheuttamia verokiistoja, esiintyy edelleen. Tulevaisuudessa keskeistä on löytää tasapaino kansainvälisten veronormien selkeyden ja yritysten toimintaedellytysten välillä.
Tutkielmassa käsitellään siirtohinnoittelun nykytilaa ja BEPS-hankkeen tuomia uudistuksia, erityisesti aineettoman omaisuuden osalta. Tarkastelun kohteena on OECD:n ja G20-maiden kehittämä BEPS-hanke, jonka tarkoituksena on estää veropohjan rapautumista sekä torjua voitonsiirtoja, sekä BEPS 2.0 -uudistus, joka toi kansainväliseen yritysverotukseen pilarijaon. Keskiössä on myös markkinaehtoperiaatteen toteutuminen ja siihen liittyvät siirtohinnoittelumenetelmän valintaan liittyvä suositukset sekä dokumentaatio- ja raportointivaatimukset.
Tutkimusote on luonteeltaan oikeusdogmaattinen, ja tavoitteena on analysoida ja systematisoida, mitä ovat aineettoman omaisuuden siirtohinnoitteluun liittyvät keskeiset haasteet sekä miten BEPS-hankkeen toimenpiteet ovat vaikuttaneet aineettoman omaisuuden siirtohinnoittelun oikeustilaan. Tutkimuksessa hyödynnetään oikeuskirjallisuutta, OECD:n siirtohinnoitteluohjeita ja BEPS-hankkeen myötä julkaistuja ohjeistuksia sekä kansallisia lainsäädäntöasiakirjoja. Lisäksi analysoidaan kansainvälisten konsernien kohtaamia haasteita, kuten arvonmääritykseen liittyviä epävarmuustekijöitä.
Tutkielman keskeinen johtopäätös on, että BEPS-hanke on lisännyt läpinäkyvyyttä ja edistänyt markkinaehtoisuuden toteutumista aineettoman omaisuuden siirtohinnoittelussa. Samalla se on kuitenkin korostanut raportoinnin ja dokumentaation merkitystä, mikä lisää hallinnollista taakkaa yrityksille. Vaikka uudistukset tarjoavat keinoja aggressiivisen verosuunnittelun torjuntaan, haasteita, kuten maiden välisten tulkintaerimielisyyksien aiheuttamia verokiistoja, esiintyy edelleen. Tulevaisuudessa keskeistä on löytää tasapaino kansainvälisten veronormien selkeyden ja yritysten toimintaedellytysten välillä.