Oppineiden miesten kokous : Filosofien kuvaukset Lukianos Samosatalaisen teoksissa Juomingit eli Laphitit, Viisauksia kaupan ja Kuolleista nousseet eli kalastaja

Abstract

Tämän kandidaatintutkielman aihe on filosofien kuvaukset Lukianos Samosatalaisen (n. 115 - 180 jaa.) kreikankielisissä teoksissa Juomingit eli Laphitit (lat. Symposium), Viisauksia kaupan (lat. Vitarum auctio) ja Kuolleista nousset eli kalastaja (lat. Piscator). Lähdeaineistona käytetään Oxfordin editioita. Tutkielmassa selvitetään, miten Lukianos kuvaa teoksissaan erilaisia filosofeiksi tunnistettavia hahmoja: millaisia ovat heidän luonteensa, ulkoiset ominaisuutensa ja minkälaisia asioita heidän kuvataan tekevän. Lukianoksen teokset ovat luonteeltaan satiirisia ja filosofit esitykset voidaan tulkita halventaviksi. Lähdeteokset on valittu niiden sisältämien runsaiden filosofeiksi tunnistettavien hahmojen perusteella. Lisäksi teos Kuolleista nousseet eli Kalastaja on puolustus teoksen Viisauksia kaupan sisältämän pilkalliseksi tulkittavan materiaalin puolesta. Tutkielman metodi on lähiluku: siinä etsitään lähdeaineistosta relevantteja kohtia, joita analysoidaan tutkimuskysymyksen selvittämiseksi. Tärkein yksittäinen tutkimuskirjallisuuden lähde on Graham Andersonin The Second Sophistic: A Cultural Phenomenon in the Roman Empire, joka antaa hyvän kuvan Lukianoksen ajan kirjallisesta kulttuurista Rooman valtakunnassa ja toisena sofistiikkana tunnetusta ilmiöstä, johon myös Lukianos liitetään. Teoksissaan Juomingit eli Laphitit, Viisauksia kaupan ja Kuolleista nousseet eli kalastaja Lukianos kuvaa monia eri filosofisia koulukuntia edustavia hahmoja, joilla on sekä yhteisiä, että koulukuntakohtaisia ominaisuuksia. Kuvauksista on tunnistettavissa Lukianokselle ominaisia arkkihahmoja, jotka esiintyvät eri teoksissa eri nimillä. Ominaisuudet ovat tulkittavissa negatiivisiksi, joko suoraan tai satiirisen tyylin takia. Filosofit eivät noudata oppejaan tai oikeuttavat niillä huonot tapansa. Ensisijaisesti Lukianos kuitenkin kritisoi teeskentelijöitä, jotka vain esittävät filosofeja saadakseen mainetta ja vaurautta. Tästä syystä Lukianoksen suhtautumista lopulta itse filosofiaan tai sen eri kouluihin on vaikea tulkita.