Nato naisten puolella? Muutos Naton suhtautumisessa Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselmaan Ukrainan sodan alkamisen myötä muuttuneen turvallisuusympäristön seurauksena
Haapanen, Jenina (2024-12-11)
Nato naisten puolella? Muutos Naton suhtautumisessa Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselmaan Ukrainan sodan alkamisen myötä muuttuneen turvallisuusympäristön seurauksena
(11.12.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501071596
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501071596
Tiivistelmä
suhtautuminen Naiset, rauha ja turvallisuus (Women, Peace, and Security, WPS) -agendaan on muuttunut vuoden 2022 alkaneen Ukrainan sodan myötä. Sota on muuttanut euroatlanttisen turvallisuusympäristön ja sillä on ollut suuri merkitys myös Naton toiminnalle. Tutkimus käyttää feministisen konstruktivismin teoreettista viitekehystä, joka tarjoaa mahdollisuuden analysoida sukupuolittuneita valtarakenteita ja ymmärtää kansainvälisten organisaatioiden identiteettien muutosta.
Tutkielman pääasiallisena aineistona käytetään Naton julkisia asiakirjoja ja tutkielmaa varten pidettyjä haastatteluja. Teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla analysoidaan, kuinka WPS-agendan asema ja merkitys on muuttunut Naton sisällä Ukrainan sodan aiheuttaman kovan turvallisuuden paluun myötä. Erityisesti tutkielmassa tarkastellaan sitä, kuinka Nato tasapainoilee sotilaallisen pelotteen ja puolustuksen sekä arvoihin perustuvan sukupuolten tasa-arvon edistämisen välillä. Lisäksi analysoidaan, miten Naton sisäiset rakenteet vaikuttavat WPS-agendan toimeenpanoon sekä sen priorisointiin muuttuvassa turvallisuustilanteessa.
Tutkimus osoittaa, että Ukrainan sodan seurauksena Nato on palannut ydintehtäviensä eli kollektiivisen pelotteen ja puolustuksen pariin, mikä on osittain heikentänyt WPS-agendan asemaa organisaatiossa. Sukupuolinäkökulmat ja tasa-arvotyö ovat muuttuneet toissijaisiksi, kun sotilaallisen voiman merkitys on kasvanut. Feministisen konstruktivismin avulla saadaan syvempää ymmärrystä siitä, miten Naton identiteetti arvoyhteisönä ja sukupuolten tasa-arvon edistäjänä on muuttunut, sekä millä tavoin tämä muutos heijastuu kansainväliseen politiikkaan ja globaalien normien toimeenpanoon. Tutkimuksessa nousee esiin, että vaikka Nato on sitoutunut WPS-agendan periaatteisiin, sen käytännön soveltaminen on kärsinyt, kun Nato on palannut takaisin ydintehtäviensä pariin.
Tutkielman pääasiallisena aineistona käytetään Naton julkisia asiakirjoja ja tutkielmaa varten pidettyjä haastatteluja. Teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla analysoidaan, kuinka WPS-agendan asema ja merkitys on muuttunut Naton sisällä Ukrainan sodan aiheuttaman kovan turvallisuuden paluun myötä. Erityisesti tutkielmassa tarkastellaan sitä, kuinka Nato tasapainoilee sotilaallisen pelotteen ja puolustuksen sekä arvoihin perustuvan sukupuolten tasa-arvon edistämisen välillä. Lisäksi analysoidaan, miten Naton sisäiset rakenteet vaikuttavat WPS-agendan toimeenpanoon sekä sen priorisointiin muuttuvassa turvallisuustilanteessa.
Tutkimus osoittaa, että Ukrainan sodan seurauksena Nato on palannut ydintehtäviensä eli kollektiivisen pelotteen ja puolustuksen pariin, mikä on osittain heikentänyt WPS-agendan asemaa organisaatiossa. Sukupuolinäkökulmat ja tasa-arvotyö ovat muuttuneet toissijaisiksi, kun sotilaallisen voiman merkitys on kasvanut. Feministisen konstruktivismin avulla saadaan syvempää ymmärrystä siitä, miten Naton identiteetti arvoyhteisönä ja sukupuolten tasa-arvon edistäjänä on muuttunut, sekä millä tavoin tämä muutos heijastuu kansainväliseen politiikkaan ja globaalien normien toimeenpanoon. Tutkimuksessa nousee esiin, että vaikka Nato on sitoutunut WPS-agendan periaatteisiin, sen käytännön soveltaminen on kärsinyt, kun Nato on palannut takaisin ydintehtäviensä pariin.