"Meillä naisilla tosiaan on turvaton olo." : Femonationalistinen retoriikka perussuomalaisten eduskuntapuheenvuoroissa pakolaiskriisin jälkimainingeissa
Mentula, Liisi (2024-12-19)
"Meillä naisilla tosiaan on turvaton olo." : Femonationalistinen retoriikka perussuomalaisten eduskuntapuheenvuoroissa pakolaiskriisin jälkimainingeissa
Mentula, Liisi
(19.12.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501071659
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501071659
Tiivistelmä
Vuonna 2015 Lähi-idän ja Afrikan konfliktialueilta lähti Eurooppaa ja Suomea kohti aiempaan
mittakaavaan nähden moninkertainen joukko ihmisiä pakoon sotaa ja vainoa. Turvapaikanhakijoita
otettiin vastaan ennätyksellisen paljon, jopa kymmenkertaisesti aiempaan verrattuna. Pian osa
suomalaisista alkoi vaatia rajojen sulkemista ja jopa turvapaikkaa hakevien ihmisten karkottamista.
Tasa-arvosta, naisten oikeuksista ja etenkin naisten turvattomuuden lisääntymisestä oltiin huolissaan
muuttoliikkeen edessä. Naisten oikeuksien valjastamista maahanmuuttovastaisuuden ja suoranaisen
rasismin keppihevoseksi kuvaa Sara R. Farrisin käsite femonationalismi.
Tutkielmassa tarkastelen femonationalistisen retoriikan esiintyvyyttä perussuomalaisten
eduskuntapuheenvuoroissa vuosien 2015–2017 välillä, jolloin pakolaiskriisi herätti eniten keskustelua.
Pyrin diskurssianalyysin avulla analysoimaan sitä, millaisia historiallisia jatkumoita ja sosiaalisen
todellisuuden heijastumia femonationalistisesta retoriikasta paljastuu. Pohdin myös myöhemmiltä
vuosilta peräisin olevien täysistuntojen pöytäkirjojen avulla, heijastuivatko perussuomalaisten naisiin
ja tasa-arvoon liittyneet huolet myös turvapaikkakeskustelun ulkopuolelle ja poliittiseen
päätöksentekoon.
Perussuomalaisten tasa-arvopuhe näyttäytyi aineiston valossa epäjohdonmukaisena.
Tutkimuskirjallisuuden ja aineistoista eriteltyjen diskurssien analyysin perusteella puolueen kiinnostus
naisten itsemääräämisoikeuksia ja tasa-arvoa kohtaan nousi esiin korostetusti juuri maahanmuutosta
keskusteltaessa. Muissa yhteyksissä naisnäkökulmaa ei liioin tuotu esiin tai sitä pyrittiin häivyttämään.
Sukupuolittuneesta väkivallasta ja seksuaalisesta häirinnästä puhuttaessa keskustelua paikoin jopa
räikeästi harhautettiin. Korostunut huoli naisiin kohdistuneesta häirinnästä ja väkivallasta
turvapaikanhakijoiden kontekstissa näyttäytyy ristiriitaisena puolueen muutoin sukupuolisokeaan
linjaan verrattuna.
mittakaavaan nähden moninkertainen joukko ihmisiä pakoon sotaa ja vainoa. Turvapaikanhakijoita
otettiin vastaan ennätyksellisen paljon, jopa kymmenkertaisesti aiempaan verrattuna. Pian osa
suomalaisista alkoi vaatia rajojen sulkemista ja jopa turvapaikkaa hakevien ihmisten karkottamista.
Tasa-arvosta, naisten oikeuksista ja etenkin naisten turvattomuuden lisääntymisestä oltiin huolissaan
muuttoliikkeen edessä. Naisten oikeuksien valjastamista maahanmuuttovastaisuuden ja suoranaisen
rasismin keppihevoseksi kuvaa Sara R. Farrisin käsite femonationalismi.
Tutkielmassa tarkastelen femonationalistisen retoriikan esiintyvyyttä perussuomalaisten
eduskuntapuheenvuoroissa vuosien 2015–2017 välillä, jolloin pakolaiskriisi herätti eniten keskustelua.
Pyrin diskurssianalyysin avulla analysoimaan sitä, millaisia historiallisia jatkumoita ja sosiaalisen
todellisuuden heijastumia femonationalistisesta retoriikasta paljastuu. Pohdin myös myöhemmiltä
vuosilta peräisin olevien täysistuntojen pöytäkirjojen avulla, heijastuivatko perussuomalaisten naisiin
ja tasa-arvoon liittyneet huolet myös turvapaikkakeskustelun ulkopuolelle ja poliittiseen
päätöksentekoon.
Perussuomalaisten tasa-arvopuhe näyttäytyi aineiston valossa epäjohdonmukaisena.
Tutkimuskirjallisuuden ja aineistoista eriteltyjen diskurssien analyysin perusteella puolueen kiinnostus
naisten itsemääräämisoikeuksia ja tasa-arvoa kohtaan nousi esiin korostetusti juuri maahanmuutosta
keskusteltaessa. Muissa yhteyksissä naisnäkökulmaa ei liioin tuotu esiin tai sitä pyrittiin häivyttämään.
Sukupuolittuneesta väkivallasta ja seksuaalisesta häirinnästä puhuttaessa keskustelua paikoin jopa
räikeästi harhautettiin. Korostunut huoli naisiin kohdistuneesta häirinnästä ja väkivallasta
turvapaikanhakijoiden kontekstissa näyttäytyy ristiriitaisena puolueen muutoin sukupuolisokeaan
linjaan verrattuna.