Puolueettoman puhemiehen näkymätön valta : Diskurssit ensimmäisen naispuhemiehen Riitta Uosukaisen pitämissä puhemiehen puheenvuoroissa vuosina 1994–2002.
Kuittinen, Anna (2024-12-19)
Puolueettoman puhemiehen näkymätön valta : Diskurssit ensimmäisen naispuhemiehen Riitta Uosukaisen pitämissä puhemiehen puheenvuoroissa vuosina 1994–2002.
Kuittinen, Anna
(19.12.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501071684
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501071684
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielmani käsittelee ensimmäisen naispuhemiehen Riitta Uosukaisen puheenvuoroissa esiintyvää vallankäyttöä. Puhemies ei saa osallistua eduskunnassa poliittiseen debattiin tai ottaa kantaa esillä oleviin asioihin. Hänen on sallittua käyttää poliittista valtaa ainoastaan parlamentarismin ja eduskunnan aseman puolustamiseen. Tutkimusmenetelmäni on kriittinen diskurssianalyysi, jonka avulla etsin puheenvuoroista hegemonisten diskurssien faktuaalistamisstrategioita eli tapoja, joilla diskurssit pyritään argumentoimaan yleispäteviksi totuuksiksi. Hyödynnän analyysissäni sosiaalista konstruktivismia, jonka mukaisesti puheenvuorojen ei voida olettaa itsessään kuvaavan todellisuutta, vaan puheenvuoroilla myös luodaan ympäröivää yhteiskuntaa. Puhemies käyttää siis valtaa valitessaan, mitä asioita hän nostaa esiin epäpoliittisuuteen pyrkivissä puheissaan sekä millä tavalla hän asiat esittää.
Tutkimustulokset osoittavat, että puhemiehen puheenvuoroista on löydettävissä parlamentarismi -diskurssin lisäksi myös muita yhteiskunnan tilaan liittyviä diskursseja, joita puhemies pyrkii argumentoimaan epäpoliittisiksi. Joidenkin diskurssien kohdalla epäpoliittisuuden määritelmä täyttyy, ja puhemiehen puheiden voi tulkita noudattavan vallitsevan yhteiskunnan ja eduskunnan yleistä konsensusta. Joissakin diskursseissa taas puhemies tulee ottaneeksi suoraan tai epäsuoraan kantaa asiaan, jonka voi tulkita poliittiseksi. Puhemies on Suomen valtiollisessa protokollassa toiseksi arvovaltaisin henkilö, mutta hänen todellinen valtansa perustuu eduskunnan asemaan Suomen poliittisen järjestelmän kulmakivenä, eikä hänellä ole merkittävää henkilökohtaista valtaa. Analyysini kuitenkin osoittaa, että puhemies käyttää valtaa myös epäpoliittisiksi tarkoitetuissa puheissaan.
Tutkimustulokset osoittavat, että puhemiehen puheenvuoroista on löydettävissä parlamentarismi -diskurssin lisäksi myös muita yhteiskunnan tilaan liittyviä diskursseja, joita puhemies pyrkii argumentoimaan epäpoliittisiksi. Joidenkin diskurssien kohdalla epäpoliittisuuden määritelmä täyttyy, ja puhemiehen puheiden voi tulkita noudattavan vallitsevan yhteiskunnan ja eduskunnan yleistä konsensusta. Joissakin diskursseissa taas puhemies tulee ottaneeksi suoraan tai epäsuoraan kantaa asiaan, jonka voi tulkita poliittiseksi. Puhemies on Suomen valtiollisessa protokollassa toiseksi arvovaltaisin henkilö, mutta hänen todellinen valtansa perustuu eduskunnan asemaan Suomen poliittisen järjestelmän kulmakivenä, eikä hänellä ole merkittävää henkilökohtaista valtaa. Analyysini kuitenkin osoittaa, että puhemies käyttää valtaa myös epäpoliittisiksi tarkoitetuissa puheissaan.